Vaikka Suomessa on naisia johtajina Euroopan mittakaavassa paljon, yritysten ylimmässä johdossa heitä on vain kourallinen. Keskuskauppakamarin mukaan vuonna 2021 suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista vain 8 prosenttia oli naisia.
– Ajattelemme, että paras valitaan. Onko vika siis parhauden määritelmässä vai prosessissa, jos 90 prosentissa tapauksista parhaaksi valitaan mies, kysyy johdon suorahakutoimisto Avant Advisorsin toimitusjohtaja Päivi Jokinen.
Jokinen on Brysselissä päämajaansa pitävän European Women on Boards -järjestön hallituksen jäsen ja entinen puheenjohtaja. Järjestö pyrkii parantamaan sukupuolten tasa-arvoa päätöksenteossa ja tukee johtajanaisia koulutuksen, mentoroinnin ja vertaistuen keinoin.
Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan selvityksen mukaan naisten osuus kaikista johtajista Suomessa oli 37,5 prosenttia vuonna 2020 – enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Vaikka kansainvälisessä vertailussa Suomen tilanne naisjohtajien osalta on hyvä, Jokinen haluaa kiinnittää huomion naisten osaan yhtiöiden päätöksenteossa.
Jokisen mukaan naisia ohjataan ja kannustetaan läpi uran tukifunktioihin ennemmin kuin tulosvastuullisiin liiketoimintapaikkoihin. Kulttuuri ohjaa meitä alitajuntaisesti, eikä kukaan ole vapaa ajatusvääristymistä, jotka liittyvät osaamiseen, kyvykkyyteen ja oikeannäköiseen johtajaprofiiliin.
– Myös naisten sisällä asuu asenne, että kriisin sattuessa on parempi, että mies ottaa puikot, Jokinen sanoo.
Kiintiöt vain osa ratkaisua
Muutosta tapahtuu, joskin hitaasti. Kymmenessä vuodessa naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on noussut 18 prosentista 29 prosenttiin. Onko ero siis tasaantumassa itsestään?
– Suomessa uskotaan itsesääntelyyn, jolla on saavutettu nykyinen hyvä taso, mutta näyttää siltä, ettei naisten määrä yhtiöiden hallituksissa ole enää nousussa. Tutkimustiedon valossa parhaat tulokset Euroopassa on saavutettu lainsäädännön keinoin, Jokinen sanoo.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on alkanut edistää jo vuodesta 2012 asti vireillä ollutta direktiiviä, joka toisi 40 prosentin kiintiöt vähemmistössä olevalle sukupuolelle pörssiyhtiöiden hallituksiin. Myös Jokinen ja European Women on Boards ovat kiintiöiden kannalla. Kiintiöt eivät ole Jokisen mielestä kuitenkaan ainoa ratkaisu.
– Myös naisilta kysytään rohkeutta. Pitää uskaltaa kertoa uhkarohkeistakin uratoiveista, pyrkiä löytämään tulosvastuullisia näytön paikkoja ja tavoitella johtajuutta.
EU:n direktiivi koskettaisi ainoastaan pörssiyhtiöitä. Haasteena on, että naisia on toimitusjohtajina Euroopan laajuisesti todella vähän. Jokisen mukaan hallitukseen noustaan helpoiten sitten, kun on hankittu kannuksia operatiivisesta johdosta.
Päivi Jokinen rohkaisee naisia hakeutumaan tulosvastuullisiin liiketoimintarooleihin.
Tutkimukset naisten puolella
Useiden tutkimusten mukaan naisten johtamat yritykset peittoavat miesten johtamat tavalla tai toisella. Vaasan yliopiston professorin Sami Vähämaan tutkimushankkeessa selvisi, että naisjohtoiset yritykset ovat taloudellisesti vakaammalla pohjalla kuin miesten johtamat.
Vuonna 2007 julkaistu Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan analyysi kertoi, että naistoimitusjohtoinen yritys on keskimäärin reilun prosenttiyksikön ja käytännössä noin kymmenisen prosenttia vastaavaa, miehen johtamaa yritystä kannattavampi. Samankaltaisia tutkimuksia löytyy maailmalta.
Vähämaan tutkimuksissa on todettu, että naisten johtamat yritykset ovat vähemmän riskisiä kuin miesten johtamat. Eräässä tutkimuksessa selvitettiin naisjohdon vaikutuksia yhdysvaltalaispankkeihin ja havaittiin, että naisten johtamat pankit olivat vakavaraisempia ja selviytyivät miesjohtoisia pankkeja paremmin rahoitusmarkkinakriisistä vuosina 2008–2010. Yhdeksi syyksi todettiin, että naiset ovat parempia ennakoimaan ja varautumaan riskitekijöihin ennalta.
Myös Jokinen tunnistaa, että naiset osallistuvat keskusteluun toimintamallien riskeistä hanakammin kuin miehet. Keskustelu johtoryhmissä ja hallituksissa paranee, kun kaikki tekijät huomioidaan. Juuri toimitusjohtajan sukupuolen vaikutusta yrityksen kannattavuuteen on hänen mielestään kuitenkin vaikea todistaa.
– Yrityksen kannattavuuteen vaikuttavat niin monet tekijät. Kiistattomasti voidaan sanoa, että kun innovatiivisuus paranee, kannattavuus paranee. Innovatiivisuus puolestaan paranee, kun johto on monimuotoinen ja antaa tilaa eri mielipiteille.
Mitä enemmän yrityksen johdossa on ihmisiä eri taustoista, erilaisella koulutuksella ja erilaisella elämänkokemuksella, sitä enemmän syntyy dialogia ja uusia oivalluksia. Kauppatieteilijöiden, diplomi-insinöörien ja lakimiesten rinnalle johtoon sopisivat myös esimerkiksi humanistit.
Tasa-arvosuunnitelma antaa konkreettisia työkaluja
Tulevaisuudessa on toivoa, ja moni yritys on muutoksen tiellä. Kun tasa-arvosuunnitelma on tehty huolella, yritys saa konkreettisia työkaluja tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Tavoitteiden laatiminen ja niiden edistymisen seuraaminen takaa, että edistystä tapahtuu. Jokisen mukaan yritysten tulee suunnitella myös työntekijöiden osaamispoolia ja tavoitteita tarkasti.
– Yritysten pitää huolehtia siitä, että heillä on riittävästi potentiaalisia naisia nousemaan liiketoimintajohtoon. Jos ei ole, putken alkupäässä on vikaa tai putki vuotaa.
Yhtä asiaa Jokinen vielä toivoo: että miehet osallistuisivat keskusteluun. Miehiä tarvitaan, sillä suuret muutokset tarvitsevat suuret joukot tuekseen.
– Moni miestoimitusjohtaja kyllä uskoo asiaan, mutta tarvitsemme roolimalleja, jotka puhuvat siitä ääneen.
Osa miehistä tuntuu pelkäävän, että naiset tulevat ja vievät heidän paikkansa. Jokisen mukaan se ei mene niin.
– Tämä ei ole nollasummapeliä, vaan win-win-peli. Paikkoja tulee kaikille lisää, kun monimuotoisuus parantaa kilpailukykyä.
