Pohjoismaisten yritysten toimintaympäristössä on myllertänyt viimeiset vuodet. Heikentyvä talous, inflaatio, Venäjän kaupan supistuminen, raaka-aine- ja komponenttipula sekä toimitusvaikeudet ovat voineet saada liiketoiminnan tuntumaan jatkuvalta estejuoksulta, jossa osa esteistä vaatii jo melkoisia kiipeilytaitoja.
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professorin ja Martti Ahtisaari Instituutin johtajan Petri Ahokankaan mukaan pohjoismaisia yrityksiä kuormittavat tällä hetkellä erityisesti Venäjään ja sen aloittamaan hyökkäyssotaan liittyvät tekijät.
– Venäjän markkina on kiinni, ja siksi energian hinta on niin kova, että se heijastuu inflaation kautta kaikkien kustannuksiin.
Kriisi koskee väistämättä kaikkia Pohjoismaita, ovathan ne osa eurooppalaista markkinaa. Moniin yrityksiin vaikuttavat esimerkiksi komponenttipula ja toimitusvaikeudet.
Vaikka koronasta on selvitty ainakin siltä osin, että työllisyys on palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle, viime vuosien jäljet näkyvät yhä liiketoiminnassa. Ahokankaan mukaan yksi vaikuttava tekijä on hyvin inhimillinen: joskus yhteistyö vaatii, että yritykset ja niiden ihmiset tuntevat toisensa. Koronan aikana mahdollisuuksia rakentaa suhteita oli vähän, kun esimerkiksi messuja ei järjestetty ja kohtaamiset olivat pannassa.
– Varsinkin isot yritykset vaativat luottamuksen rakentamista ennen kaupantekoa. Olemassa olevaa asiakassuhdetta voi onneksi melko normaalisti jatkaa, ja yhdessä löydetään helpommin ratkaisuja, kun ollaan jo tuttuja keskenään.
Suomen haittana naapuri ja syrjäinen sijainti
Vaikka maailmantilanne näyttää Pohjoismaiden näkökulmasta melko vaikealta, Ahokangas ei usko, että yrityksissä ajateltaisiin, että käsillä on kriisi.
– Samoin kuin aina, yritykset keskittyvät ratkaisemaan sitä, mistä löytyy kumppaneita ja markkina. Se on aivan normaalia toimintaa, joskin nyt sitä tehdään tavallista laajemmalla kirjolla.
On kylmä tosiasia, että Suomesta on muita Pohjoismaita pidempi matka Eurooppaan.
Pohjoismaisilla yrityksillä on paljon yhteistä, mutta erot tulevat näkyviin maailmantilateen heilahteluissa. Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemukset, ja yritykset poistuivat kiireellä Venäjältä. Varsinkin Suomi, Venäjän kanssa runsaasti kauppaa tehnyt naapuri, joutuu etsimään raaka-aineita, markkinoita ja yhteistyökumppaneita muualta.
Keskustelu maariskistä on virinnyt erityisesti Suomen kohdalla. Vaikka Venäjä rajanaapurina saattaa arveluttaa, Ahokankaan mukaan Pohjoismaihin investoidaan Venäjästä huolimatta runsaasti. Tammikuun alussa uutisoitiin norjalaisyhtiö Blastr Green Steelin alustavasta suunnitelmasta rakentaa Suomeen neljän miljardin euron terästehdas.
Sen sijaan on kylmä tosiasia, että Suomesta on muita Pohjoismaita pidempi matka Eurooppaan ja muille maailman markkinoille. Matka heijastuu aina yrityksen kustannuksiin.
– Kovilla ovat varsinkin sellaiset yritykset, jotka sijaitsevat kaukana satamista tai muista kuljetusmahdollisuuksista ja jotka käyttävät runsaasti energiaa.
Juuri Pohjoismaiden energiamarkkinat ovat keskenään erilaiset. Esimerkiksi Suomessa energialle sovelletaan yhtenäistä hinnoittelualuetta, kun taas Ruotsissa on monta alueellista hintaryhmää.
Oulun yliopiston professorin Petri Ahokankaan mielestä Pohjoismaat ovat teollisuuden pohjaltaan kaikki hieman erilaisia. “Kaikilla meillä on oma profiilimme, jolla täydennämme toisiamme.”
Teollinen internet tuo mahdollisuuksia pohjoismaisissa yrityksissä
Ahokankaan mielestä olennaisinta ei olekaan vertailla Pohjoismaita keskenään. Ennemmin hän luokittelisi yrityksiä alan, niiden tuottamien tuotteiden tai palveluiden mukaan. Esimerkiksi monet ohjelmistoalan yritykset ovat nyt vahvoilla kaikissa Pohjoismaissa, sillä niiden kustannukset eivät ole juuri nousseet suhteessa muihin toimialoihin.
Meillä on maailmanluokan osaamista ja hyvä ICT-infrastruktuuri.
Pohjoismaisia yrityksiä kannattelee Ahokankaan mukaan vahva tietotekninen ja telekommunikaation osaaminen.
– Meillä on kaksi läntisen maailman johtavaa telekommunikaatioyritystä, Nokia ja Ericsson, joiden vaikutus säteilee useille toimialoille. Meillä on maailmanluokan osaamista ja hyvä ICT-infrastruktuuri, josta kaikki yritykset hyötyvät.
Teollinen internet tuo yrityksille uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi tehtaan oma mobiiliverkko yhdistää tuotantokoneet langattomasti, mikä tuo joustoa ja pienentää kustannuksia.
Myynti ja rahoituksen hankkiminen ykkösenä
Tilanne jatkuu epävarmana, mutta yksikään yritys ei voi pysähtyä odottelemaan sodan loppumista ja talouden vakautta. Turbulenssi voi jatkua vuosikausia, ja muutokset saattavat vaatia nopeaa reagointia. Pohjoismaiden etu on Ahokankaan mielestä se, että täällä isotkin yritykset ovat pienehköjä ja siten ketteriä.
Satsaus perusasioihin kannattaa, myös vaikeina aikoina.
– Vaikka asiakkaat toimivat hitaammin, säästöt myyntirintamassa ovat huono ajatus. Pitkäjänteistä myyntityötä ei kannata missään tapauksessa lopettaa.
Kasvuyrityksissä tulee myös pitää kiinni rahoituksen etsimisestä. Viimeiset vuodet ovat tuoneet tilaisuuksia uudenlaisiin avauksiin esimerkiksi ympäristönäkökulmasta. Ahokangas lisää, ettei pääomasijoittajien raha ole loppunut mihinkään.
Vaikka tulevaisuutta ei voi ennustaa, Ahokangas kehottaa yrityksiä ennakointityöhön. Kun erilaisiin skenaarioihin on varauduttu, nopeisiinkin muutoksiin pystytään reagoimaan.
