Suomessa perustettiin vuonna 2021 runsaat 41 000 uutta yritystä, ja määrä on viime vuosina vain kasvanut. Vuoden 2021 joulukuussa nostettiin myös ennätyksellisen paljon uusia yrityslainoja, etenkin energia- ja teollisuustoimialoilla – vastaavaa ei ole aiemmin yhden kuukauden aikana tilastoitu.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Jarna Heinonen ja Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen arvioivat, mitä ilmiöt kertovat yrityskentän elinvoimaisuudesta.
Koronapatoutuman purkua ja asiantuntijayrittäjyyttä
Yrityskannan vaihtuvuus on normaalia: yrityksiä perustetaan ja lopetetaan jatkuvasti. Epävarmoina aikoina, kuten talouden lamassa ja taantumakausina, on Jarna Heinosen mukaan tyypillistä, että uusien yritysten määrä nousee. Globaalisti alhainen bruttokansantuote merkitsee usein korkeampaa yrittäjyysaktiivisuutta. Kun elintaso ja bruttokansantuote taas kohenevat, yrittäjyys ainakin aluksi laskee.
– Ilman toimivia työmarkkinoita joissakin tilanteissa ainoa keino ansaita elantonsa on ryhtyä yrittäjäksi. Tästä näkökulmasta yritysten korkea perustamisaktiivisuus ei välttämättä ole hyvä viesti, vaan kyse on myös perustettavien yritysten laadusta, Heinonen sanoo.
Mika Kuismasen mukaan yrityskentällä on ollut koronan vuoksi patoutumaa, mikä on lisännyt vaihtuvuutta. Epävakaa tilanne luo myös mahdollisuuksia uudelle yrittäjyydelle. Esimerkiksi asiantuntijayrittäjyys on kasvussa. Osa asiantuntijoista on siirtynyt palkkatyöstä täyspäiväisiksi yrittäjiksi, osa toimii yrittäjänä sivutoimisesti.
– Yksi perustamisaktiivisuutta selittävä asia on se, että asiantuntijayrittäjiltä tilaamalla yritykset välttävät työllistämisen tai palkkaamisen riskit. Yrityksille on helpompaa toimia laskutuspohjalta toisten yritysten kanssa, Kuismanen lisää.
Yritysmuodoista osakeyhtiöiden määrä on kasvanut huomattavasti, sillä perustaminen ei enää vaadi yrittäjältä alkupääomaa ja on byrokraattisesti aiempaa helpompaa.
Yrittäjyyden asiantuntijat arvioivat, mitä kasvavasta yritysten perustamisaktiivisuudesta ja nostettujen yrityslainojen määrästä voi päätellä yrityskentän elinvoimaisuudesta.
Investointeja vai pahimman yli pääsemistä?
Entä mitä uusien lainojen ottaminen kertoo yritysten tilanteesta? Vaikka uudet yrityslainanostot ovat Kuismasen mukaan hyvä merkki, lainannoston juurisyy ei yleensä ole iso investointi tai liiketoiminnan kehitys. Hän lisää, että yksi kuukausi on lyhyt ajanjakso tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Joulukuussa lainojen nostolle oli silti useita selittäviä tekijöitä.
Kun yrityslainoja nostetaan kassanhallinnan tarpeisiin, se kertoo heikosta tilanteesta. Korona-aikana yritykset ovat tarvinneet lyhytaikaista rahoitusta, jolla ne ovat päässeet pahimman yli ja varmistaneet muuten elinkelpoisen yritystoiminnan jatkumisen. Osaan toimialoista on samaan aikaan iskenyt ulkoinen shokki, kuten raaka-aineiden tai energian hintojen nousu, mikä on johtanut väliaikaisen siltarahoituksen hakemiseen.
– Yleinen epävarmuus on myrkkyä investoinneille. Taloudellisen ja poliittisen epävarmuuden takia yritykset eivät hevillä lähde isoihin pääomaa vaativiin investointiprojekteihin.
Silti lainojen noston taustalla on Kuismasen mukaan myös hyviä uutisia. Osan energia- ja teollisuusalan yrityslainoista selittää vihreä siirtymä, joka vaatii merkittäviä investointeja. Teollisuuden investointihalukkuudessa on ylipäätään havaittavissa virkoamista.
Yleinen epävarmuus on myrkkyä investoinneille.
Heinonen lisää, että Euroopan keskuspankin pitkät rahoitusoperaatiot ovat lisänneet pankkien luotonantoa maksukykyisille yrityksille, mikä saattaa näkyä loppuvuoden yrityslainapiikissä.
– EKP:n rahoitusinstrumentti on kannustanut pankkeja kilpajuoksuun. Isot miljoonat ovat olleet taustalla jaossa, ja pankit tavoittelivat loppuvuodesta kasvua, mikä osaltaan vaikutti markkinatilanteeseen.
Korkeakoulutettujen, nuorten ja naisten yrittäjyydelle on tilaa
Isossa kuvassa tilanne näyttää Kuismasen mielestä kohtalaisen valoisalta. Kansantalouden kasvu on ollut hyvä, ja markkinoille on koronakriisin seurauksena syntynyt tyhjiöitä, kun yrityksiä on lopettanut.
– Markkinoita jaetaan uudelleen, mikä on aina yrittäjyyden kannalta otollinen hetki. Uskon monen analysoineen, että nyt on oikea aika uudelle yrittäjyydelle, Kuismanen summaa.
Markkinoita jaetaan uudelleen, mikä on aina yrittäjyyden kannalta otollinen hetki.
Suomalaisen yritystoiminnan haaste on Heinosen mukaan dynamiikan, eli muutoksen ja vaihtelun, puute. Suomi on pieni ja vientivetoinen talous, jonka liiketoimintaympäristö on normaalitilanteessa varsin ennustettava.
Uusien yritysten perustaminen, vanhojen kuoppaaminen ja yrityslainojen kysyntä kertovat siitä, että markkinoilla tapahtuu ja uutta rakennetaan. Käynnissä olevan perustamisaktiviteettia käsittelevän tutkimuksen perusteella Heinonen uskoo, että erityisesti korkeakoulutettujen, nuorten ja naisten yrittäjyydelle on Suomessa tilaa.
– Dynamiikka on markkinataloudessa hyväksi suuntaan ja toiseen. Se luo uutta, vaikkakin samalla tuhoaa vanhaa. Yksittäiselle yritykselle lopetuspäätös on kurja. Yhteiskunnan ja talouden näkökulmasta kiertokulku tekee hyvää, koska se uusii taloutta.
