Jokainen nuori tarvitsee perustietoja taloudesta pärjätäkseen yhteiskunnan jäsenenä. Vaikka perustiedot tulisi saada koulusta, perinteisesti suurin rooli taloustaitojen välittämisessä on ollut perheillä, sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Mette Ranta.
– Lapsuudenkodin asenteet, arvot ja kulutuskäyttäytyminen vaikuttavat voimakkaimmin siihen, millaiseksi kuluttajaksi kukin muodostuu. Koulutusta tarvitaan, koska nuorten lähtökohdat ovat erilaisia, Ranta toteaa.
Ranta on osa kasvatustieteellisen tiedekunnassa toimivaa ja Suomen Akatemian rahoittamaa DigiConsumers-tutkimushanketta, jossa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja 13–25-vuotiaiden talous- ja kulutustaitojen parantamiseksi.
Taloustaitojen oppimisen keinoja tulisikin Rannan mukaan päivittää. Kulutusympäristö on monimutkaistunut ja digitalisoitunut, kulutusluottoja saa entistä helpommin ja markkinointi yltää nuoriin joka puolelta. Siksi myös taloustaitoja tulisi jakaa digitaalisin keinoin.
– Kun käteistä rahaa ei enää käytetä, osan voi olla jopa vaikea hahmottaa, mikä on peliä ja mikä mobiiliostamista.
Tutkimustietoa suomalaisnuorten talousosaamisen tasosta on melko vähän. Siitä on viitteitä, että nuoret kokevat, etteivät ole saaneet riittävästi opetusta talousasioista. Yhtäältä Suomi pärjää kansainvälisissä vertailuissa, kuten PISA-tutkimuksessa, toisaalta oppilaiden osaamisen erot ovat huomattavia.
Maksuhäiriömerkinnät ja nuorten velkaantuminen kertovat siitä, että talousosaamista tulisi lisätä. Syksyn 2021 Lowell Analyysi osoitti, että perintätapausten määrä kasvaa nuorilla nopeammin kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Erityisesti 20–24-vuotiaiden nuorten perintätapausten määrä on kääntynyt nousuun.
Moni nuori tarttuu helpommin älypuhelimeen kuin kirjaan, joten myös oppimissisältöjä kannattaa tuoda sovelluksiin.
Sovellus opettaa taloustaitoja
Rannan mukaan paras keino saada nuoret oppimaan taloudesta on kytkeä tieto nuoren omaan elämänvaiheeseen. Keino toimii parhaiten myös heille, joita perinteinen opetus ei tahdo innostaa. Tutkimusnäyttöä on siitäkin, että uudet opetustavat, kuten pelilliset menetelmät, kiinnostavat nuoria.
Muun muassa Helsingin kaupunki kustantaa kuluvana lukuvuonna lukiolaisille talouden hallintaa, säästämistä ja sijoittamista opettavan mobiilisovellus ROIn. Sovellus sisältää lyhyitä videoita, tekstejä, pelinomaisia tehtäviä ja tietovisoja.
Paras keino saada nuoret oppimaan taloudesta on Rannan mukaan kytkeä tieto nuoren omaan elämänvaiheeseen.
ROI Financial Technologiesin toimitusjohtaja Ida Mänty pitää ROIn etuna sen keveyttä: sisällöt ovat helposti pureskeltavia ja niitä voi katsoa samalla, kun istuu vaikka bussissa. Sovelluksen tietovisoista käyttäjä saa positiivista vahvistusta vastatessaan oikein, väärin vastatessaan sovellus kertoo oikean tiedon.
– Monelle into talousasioihin syttyy, kun näkee mahdollisuudet. Talousaiheet alkavat usein kiinnostaa, kun kuulee, että sijoittaa voi jo vaikkapa viidellä eurolla kuussa, Mänty sanoo.
Mänty on huomannut, että juuri sijoittaminen ja vaurastuminen kiinnostavat osaa nuorista. Toisaalta nuoret etsivät tietoa siitä, miten velkaantumiselta voi välttyä tai miten veloista pääsee eroon.
.png?width=900&name=Lowell_materiaalipankki_CTA_900x150_responsiivinen%20(1).png)
Peleissä pääsee eläytymään
Sovellusten ja pelien etu on tutkijatohtori Rannan mukaan siinä, että ne ovat nuorille tuttuja menetelmiä. Moni nuori tarttuu helpommin älypuhelimeen kuin kirjaan, joten myös oppimissisältöjä kannattaa tuoda peleihin ja sovelluksiin.
– Peleissä pääsee myös eläytymään asioihin, joihin omassa elämässä ei pääse. Esimerkiksi kokeilemaan erilaisia rooleja, kuten yrittäjyyttä, Ranta sanoo.
Jos opettaja haluaa hyödyntää pelejä opetuksessa, mahdollisuuksia on jo melko runsaasti. Esimerkiksi Talous ja nuoret TAT tarjoaa kunnille ja oppilaitoksille eri ikäluokille sopivia digitaalisia materiaaleja, pelejä ja testejä. Taloussankari-pelissä opetellaan säästämisen ja kuluttamisen hallintaa.
Moni nuori tarttuu helpommin älypuhelimeen kuin kirjaan, joten myös oppimissisältöjä kannattaa tuoda peleihin ja sovelluksiin.
TATin palveluihin kuuluu myös Yrityskylä, joka on peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattu oppimiskokonaisuus työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Yrityskylä Yläkoulussa oppilaat johtavat roolipelin tavoin kilpaa yritystä. Suomen Pankin tarjoama Opi taloudesta -portaali kerää yhteen oppimateriaaleja, testejä ja pelejä.
Monissa maissa talous on oma oppiaineensa, mutta Suomessa se on integroitu eri aineisiin, kuten yhteiskuntaoppiin ja kotitalouteen. Rannan mukaan opettajilla on laajat vapaudet valita menetelmiä ja materiaaleja opetukseen.
– Talousasioiden tuomisessa lähemmäs nuoria on jo nyt tehty isoja harppauksia. Tulevaisuudessa paras hyöty tulisi siitä, jos sovelluksia räätälöitäisiin yhä paremmin yksittäisen ihmisen tarpeisiin ja omaan budjettiin.
