Syksyllä 2021 energian hinnat nousivat voimakkaasti, ja hinnan nousu on ehtinyt jo näkyä kotitalouksien ja yritysten sähkölaskussa. Helmikuusta lähtien energiakustannuksia on kärjistänyt entisestään Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.
Käynnissä on energiamurros ja laajamittainen irrottautuminen venäläisestä energiasta. Venäläisiä raaka-aineita käyttäneet energia-alan yritykset ja paljon energiaa tarvitsevat teollisuusyritykset yrittävät löytää korvaavia hyödykkeitä monista syistä: yhtäältä sotaa käyvän Venäjän kanssa ei haluta käydä kauppaa, toisaalta Venäjän energiatoimituksia pidetään epäluotettavina.
Suomen Pankin analyysin mukaan energiamarkkinoiden tulevaisuudennäkymä on hyvin epävarma. Kuluvan ja ensi vuoden hintakehitykseen vaikuttavat muun muassa poliittiset ratkaisut. Analyysin laatineet ekonomistit arvioivat markkinahintojen perusteella, että energian hinnat pysyvät korkeina ainakin ensi vuoden kevääseen asti.
Energian hintakehitys vaikuttaa ennen pitkää kaikkiin yrityksiin, mutta maailmantilanne ja energiapolitiikka vaativat nopeita toimia erityisesti energia-alalla. Energiateollisyys ry:n ekonomisti Petteri Haveri aloittaa toteamalla, että vaikutukset ovat isot.
– Iso osa energia-alan yritysten käyttämistä tuotteista ovat juuri sellaisia hyödykkeitä, jotka ovat eurooppalaisten tuontirajoitteiden piirissä tai joita Venäjä on kieltänyt viemästä länteen.
Venäjä on kieltänyt esimerkiksi hakkeen tuonnin EU:n alueelle, ja kivihiili on puolestaan EU:n pakotelistalla. Yritykset pyrkivät eroon venäläisestä öljystä, mutta vanhat sopimukset sitovat osaa yrityksistä niin kauan, kun poliittista päätöstä kaupankäynnin lopettamisesta ei tehdä.
Korvaavia vaihtoehtoja etsitään myös maakaasulle. Vaikka osa teollisuusyrityksistä on riippuvaisia maakaasusta, se ei ole Haverin mukaan Suomelle kynnyskysymys.
– Vaikka olemme pohjoinen maa ja lämpöä kuluu paljon, meitä helpottaa se, että käytämme kaukolämpöä ja sähkölämmitystä aivan eri mittakaavassa kuin Keski-Euroopassa, jossa tärkein lämmitysmuoto on kaasu.
Energiateollisyys ry:n ekonomistin Petteri Haverin mielestä Suomen etu on, että energiapolitiikan suunta on ollut aiemminkin oikea.
Kustannukset nousevat, miten kestää maksukyky?
Haverin mukaan Suomen pitkään tekemä ja ennakoiva siirtymä pois fossiilisista polttoaineista on eduksi energiapolitiikan ja -markkinoiden murroksessa. Tärkein motivaattori muutoksessa on ollut kustannustehokas ilmastopolitiikka, mutta taustalla on ollut myös pyrkimys vähentää riippuvuutta venäläisestä energiasta.
– Vaikka jaamme pitkän itärajan Venäjän kanssa, sota on iskenyt suomalaisiin energia-alan yrityksiin hieman lievemmin kuin Euroopassa keskimäärin, Haveri sanoo.
Kustannusten nousua ei kuitenkaan voi kiistää. Uusien tuotetoimittajien etsiminen vie aikaa ja resursseja, ja kasvanut kysyntä korottaa hintoja. Tilanne on yrityksille entistä vaikeampi nyt, kun korkeiden hintojen aika on jatkunut pitkään.
Valtaosa sähkönmyyjistä on suojannut energiahankintojensa hinnat erillisillä suojaussopimuksilla.
Viime marraskuussa Helsingin Sanomat uutisoi, että parin kuukauden aikana jopa 21 brittiläistä energiayritystä kaatui kaasun hinnan nousun vuoksi. Haveri pitää epätodennäköisenä, että vastaavaa tapahtuisi Suomessa. Kaasun rooli on hyvin erilainen, ja valtaosa sähkönmyyjistä on suojannut energianhankintahintansa erillisillä hinnansuojaussopimuksilla.
Jatkuvat, eli toistaiseksi voimassa olevat asiakassopimukset, yleensä sallivat sen, että hankintahintojen korotus viedään asiakkaan hintaan. Markkinahintaan sidotuissa sopimuksissa tukkuhintojen muutokset määräävät suoraan asiakashinnan.
Jonkin verran kassapuskuria yrityksiltä kuitenkin vaaditaan. Riittääkö yritysten maksukyky, kun hinnat nousevat?
– Yrityksellä tulee tietysti olla maksuvalmiutta. Oman haasteensa tuovat energiahankinnoille ostettavat suojaukset, sillä vakuusvaateet nousevat nyt hyvin korkeiksi. Kyse on siitä, paljonko yrityksillä on varaa laittaa hinnan vakuudeksi, Haveri sanoo.
Suomen suunta on jo pitkään ollut oikea
Venäläisestä energiasta irrottautuminen ei tapahdu ilmaiseksi. Silti näyttää siltä, että Suomi tulee toimeen ilman Venäjän tuontia.
– Olemme nyt huomattavasti paremmassa tilanteessa, kuin olisimme olleet kymmenen vuotta sitten. Poliittiset päätökset ja yritysten investoinnit päästöttömään energiantuotantoon ovat vähentäneet riippuvuutta nimenomaan venäläisestä tuontienergiasta, Haveri arvioi.
Sähkön kannalta tilanne on itse asiassa varsin hyvä. Olkiluoto 3:n ydinvoimalaitos aloittaa kaupallisen sähköntuotannon syksyllä 2022, ja tuulivoimaloita käynnistyy tänä vuonna huomattavia määriä lisää. Näistä investoinneista saadaan sähköä yli sen määrän, mitä Venäjältä jää tuomatta Suomeen.
Hankalin tilanne on maakaasun saatavuudessa. Haverin mukaan ratkaisua etsitään kuitenkin koko Suomen tasolla. Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi huhtikuun alussa, että Suomi ja Viro aikovat vuokrata LNG-säiliöaluksen, eli nesteytettyä maakaasua varastoivan terminaalilaivan. Sen avulla nesteytettyä maakaasua saataisiin esimerkiksi suomalaisen teollisuuden käyttöön.
Se on varmaa, että Venäjästä on tullut epäluotettava kumppani eikä paluuta vuosikymmeniä jatkuneisiin energiakauppasuhteisiin ole. Katse on kääntynyt länteen ja kotimarkkinoihin. Murroksen myötä myös vihreä siirtymä saa lisävauhtia.
Haverin mielestä Suomen etuna on, että suunta on ollut aikaisemminkin oikea.
– Määrätietoinen ja pragmaattinen ilmasto- ja energiapolitiikka ovat osoittautuneet myös hyväksi turvallisuuspolitiikaksi.
