Ukrainan sodan ja Venäjälle asetettujen pakotteiden myötä on herännyt kysymyksiä siitä, miten käy Venäjällä toimineille tai Venäjän-kauppaa tehneille yrityksille. Uhkaavatko pakotteet Suomen taloutta? Millaisia talousvaikutuksia seuraa? Talouskasvun hidastuminen näkyy varmasti ennen pitkää myös Suomen taloudessa.
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti, Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan ekonomisti Sanna Kurronen ja Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala summaavat Ukrainan kriisin vaikutuksia suomalaisiin yrityksiin.
“Vaikein tilanne on teollisuudessa”
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti:
“Yksiselitteisesti Suomen talouteen vaikuttaa se, että sodan myötä vienti Venäjälle romahtaa ja raaka-aineiden tuonti sieltä vähenee. Siinä missä koronakriisi oli ennen kaikkea palvelualojen kriisi, nyt vaikein tilanne on teollisuudessa. Myös elintarviketeollisuus on ongelmissa. Kallistunut energia vaikuttaa kaikkiin yrityksiin, mutta erityisesti kärsivät toimialat, joissa energia on iso kustannustekijä.
Matkailuala oli jo hiljalleen toipumassa koronakriisistä, mutta nyt esimerkiksi Venäjältä tuleva matkailu on jäissä. Jää nähtäväksi, miten turistit ylipäätään suhtautuvat Suomeen jatkossa.
Suomen maariski Venäjän naapurina näkyi heti hyökkäyksen jälkeen valtionlainojen koroissa.
Samoin on yhä kysymysmerkki, kuinka suuri epäsuora talousvaikutus sodalla on. Euroalue on Suomelle tärkeä markkina, ja talouskasvun hidastuminen Euroopassa näkyy Suomen taloudessa varmasti. Epävarmuus on yhä suurta, eikä ennustetta sodan vaikutuksista Suomen talouteen voi antaa. Sodan kestoa ei tiedä kukaan, ja vielä sodan vaikutukset eivät ole ehtineet heijastua ennustuksissa käytettävään dataan.
Suomen maariski Venäjän naapurina näkyi heti hyökkäyksen jälkeen esimerkiksi valtionlainojen koroissa. Maantieteellinen sijaintimme saattaa saada investointia Suomeen suunnitelleen ulkomaisen yrityksen harkitsemaan asiaa uudelleen.
Seuraisin kiinnostuksella etenkin sitä, miten yritysten investoinnit muuttuvat. Vielä tammikuussa EK:n investointikyselyssä suomalaiset yritykset olivat suunnitelleet kasvattavansa tuotannollisia investointeja Suomeen, mutta maaliskuussa monet olivat alkaneet jo epäröidä. Myös kuluttajien luottamus romahti maaliskuun kuluttajabarometrissä. Onko kyseessä äkillinen shokki, vai jääkö luottamus pidemmäksi aikaa alhaiseksi?”
Aiemmin idän ja lännen sillanrakentaja, nyt Euroopan reuna. Suomen poliittinen ja taloudellinen asema on murroksessa.
“Yritykset keksivät kyllä keinot”
Evan ekonomisti Sanna Kurronen:
“Tähän mennessä Ukrainan kriisin vaikutukset ovat Suomessa osuneet yksittäisiin, isosti kärsineisiin yrityksiin, joille Venäjän vienti tai venäläiset raaka-aineet ovat olleet tärkeitä.
Ilmassa on paljon epävarmuutta, eikä julkinen valta ole kovin selkeästi ilmaissut, millaisia lisäpakotteita tulee. Yritysten tulee käytännössä käydä läpi, mitä tarkoittaa, jos venäläisiä raaka-aineita ei enää osteta. Toimitus- ja hankintaketjuista kannattaa viimeistään nyt tehdä mahdollisimman shokinkestävät.
Yleensä maat käyvät eniten kauppaa maantieteellisesti lähimpänä olevien kanssa, joten Suomen maantieteellinen sijainti on kieltämättä huono. Vaikka jättäisi laskuista sodanuhan, pelkästään vientisektorin kannalta on hankalaa, ettei maan toisella puolella ole mitään. Venäjä-yhteydet on nyt haudattu syvälle.
Sotilaallinen turva parantaisi Suomen taloudellista asemaa. Ekonomistikoneen kyselyssäkin neljä viidestä ekonomivastaajasta arvioi, että Nato-jäsenyydellä olisi positiivinen vaikutus Suomen kansantalouteen.
Poliitikot eivät luota siihen, että yritykset keksivät kyllä keinot.
Suomalaiset yritykset selviytyvät kriisistä lopulta niille jo tutuilla keinoilla. Ekonomisteilla on vahva luotto siihen, että yrityksistä löytyy sopeutumiskykyä ja ratkaisuja, eli ne löytävät vaihtoehtoisia energianlähteitä ja markkinoita. Yritysten välinen kilpailu vie niitä eteenpäin. Yhteiskunnan pitää kuitenkin huolehtia siitä, että yrityksillä on riittävät toimintaedellytykset ja markkinat ovat auki. EU tuo suomalaisille yrityksille onneksi turvaa.
Poliitikot ja ekonomistit näkevät aika eri tavoin sen, mitä tapahtuisi, jos venäläiselle energialle asetettaisiin tuontikielto. Ekonomistit uskovat siihen, että markkinoiden dynamiikka toimii kyllä. Jos energiantuonti Venäjältä loppuu, energiankulutusta muutetaan, ja vähemmällä pärjäävät vapauttavat energiaa niille, jotka eivät pärjää ilman. Poliitikot eivät luota siihen, että yritykset keksivät kyllä keinot.”
“Katse täytyy kääntää Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin”
Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala:
“Sodan alettua keskustelua ovat hallinneet Venäjälle vieneiden yritysten ongelmat. Tavarakauppaa on itse asiassa enemmän Venäjältä Suomeen: öljyä, malmeja, mineraaleja, kaasua ja sähköä. Nyt yritykset pyrkivät niistä itseohjautuvasti irti ja etsivät samaa panosta muualta. Todennäköisesti kustannukset kasvavat, kun toimitusketjuja laitetaan uuteen uskoon.
Inflaatio kiihtyy, ja sotatila Euroopassa laskee kuluttajien luottamusta. On epävarmaa, onko yrityksillä rohkeutta investoida, kun päällä on turvallisuuspoliittinen uhka. Vuosikausiin ei ole tarvinnut olla huolissaan valtion tai kuntien korkomenoista, mutta yhtäkkiä näkymä on muuttunut.
Vaikka talouteen osuu isku, on vaikea kuvitella, että edessä olisi synkkä taantuma.
Vaikka kriisi osuu koko Suomen talouteen, myös positiivisia pitkän aikavälin vaikutuksia voi tulla.
Korona horjutti toimitusvarmuutta jo ennen sotaa, ja länsimaiset yritykset ovat tuoneet toimitusketjuja lähemmäs. Suomalaisella yrityksellä on mahdollisuus kasvattaa liiketoimintaa, jos se pystyy argumentoimaan, että se on luotettava kumppani. Kun pyritään irti Venäjän energiasta, vahvoilla ovat myös vihreään siirtymään liittyvää bisnestä tekevät yritykset.
Vaikka Suomi on osa länttä, bisneksessä olemme olleet myös idän ja lännen välinen sillanrakentaja ja kauttavientialusta. Kun Venäjä sulkeutuu, meistä tulee solmukohdan sijaan leimallisemmin Euroopan reuna-alue. Siksi katseet täytyy kääntää entistä enemmän Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.
Minua huolestuttaa, miltä Suomi jatkossa näyttää kansainvälisten osaajien ja investointien näkökulmasta. Siksi näen Nato-keskustelussa myös taloudellisen resilienssin ja turvallisuuspoliittisen aspektin. Nato olisi Suomen houkuttelevuutta ja asemaa läntisenä taloutena turvaava ratkaisu.
En usko talouden romahdukseen tai edes voimakkaaseen taantumaan. Lähtötilanteessa on monia positiivisia tekijöitä, jotka tuovat resilienssiä ja puskuria. Korona-aikoina monille on kertynyt säästöjä, ja vaikka esimerkiksi bensan ja elintarvikkeiden hinnat nousevat, työllisyystilanne on parempi kuin 30 vuoteen. Vaikka talouteen osuu isku, on vaikea kuvitella, että edessä olisi synkkä taantuma.”
