Taloudellisia epävarmuustekijöitä on tällä hetkellä useita, mutta talouskriisi kurittaa yrityksiä vaihtelevasti. Vaasan yliopiston taloustieteen tutkijatohtorin Jaana Rahkon mukaan vaikutusten vakavuutta määrittävät yrityksen koko, toimiala, kilpailutilanne sekä kustannusrakenne.
Inflaatio vaikuttaa yrityksiin kahta kautta. Kun energian hinnat ja muut kustannukset nousevat, näkyy se myös yrityksen tuotantokustannusten nousuna. Toisaalta se heikentää kuluttajien ostovoimaa ja vähentää tuotteiden ja palveluiden kysyntää.
Osalla yrityksiä ja toimialoja tilanne on erityisen tukala, koska hintojen nousu iskee niihin monelta suunnalta ja tilanne on jatkunut jo pidemmän aikaa.
– Esimerkiksi rakennusalalla hintojen nousu alkoi jo korona-aikana, ennen kuin yleinen inflaatio kiihtyi. Viimeisen vuoden jatkunut energian hintojen nousu taas osuu paljon energiaa käyttäviin yrityksiin voimakkaammin kuin muihin, Rahko kertoo.
Vähiten inflaatio kurittaa yrityksiä, joiden energiankulutus on pieni tai jotka tuottavat välttämättömyyshyödykkeitä.
– Kuluttajat priorisoivat välttämättömiä menoja, joten vaikutus osuu suuremmin ei-välttämättömään kulutuskysyntään ja isompiin investointeihin, kuten esimerkiksi matkailuun ja autokauppaan.
Pienten yritysten kassankierto koetuksella
Pahimmillaan kasvavat kustannukset heikentävät maksukykyä. Tässäkin yritykset ovat erilaisessa asemassa, sillä niiden hinnoitteluvoima vaihtelee, Rahko avaa.
– Osa yrityksistä pystyy siirtämään kohonneet kustannukset asiakashintoihin helposti, toisille se on hyvin vaikeaa.
Osa yrityksistä pystyy siirtämään kohonneet kustannukset asiakashintoihin helposti, toisille se on hyvin vaikeaa.
Jos nousseet kustannukset on mahdollista siirtää asiakkaiden maksettavaksi hintoja nostamalla, yrityksen maksukyky säilyy todennäköisesti hyvänä. Jos taas hintojen nostaminen heikentää voimakkaasti kysyntää tai pitkät myyntisopimukset estävät hintojen muuttamisen, yrityksen maksukyky voi heiketä nopeastikin. Tällaisen yrityksen on syytä varautua priorisoimaan päivittäisen toiminnan kannalta välttämättömiä kuluja.
Inflaatio voi heikentää myös yritysten asiakkaiden maksukykyä. Kassankierto hidastuu, kun asiakkaiden maksuvaikeudet viivästyttävät myyntisaatavien saamista.
– Aiemmista vaikeista suhdannetilanteista tiedetään, että yritysten välisessä kaupassa hyvässä neuvotteluasemassa oleva, suurempi asiakasyritys voi pyrkiä muuttamaan maksuehtoja tai -aikoja itselle hyödyllisesti ja parantaa kassatilannettaan.
Pienemmillä yrityksillä neuvotteluvoimaa ei välttämättä ole, jolloin maksuajat venyvät pitkiksi.
Vaasan yliopiston taloustieteen tutkijatohtorin Jaana Rahkon mukaan yrityksen koolla, toimialalla sekä tuotteella tai palvelulla on suuri vaikutus siihen, miten inflaatio koettelee yritystä.
Nykyhetken joustoja ja tulevaisuuden investointeja
Inflaatio tietää Rahkon mukaan epävarmuutta sekä yrityksille että kotitalouksille, koska inflaation kestoa tai hintojen nousun nopeutta on hankala ennustaa. Varautua silti voi.
– Investointien kannattavuuslaskenta ja budjetointi vaikeutuvat, kun ei tiedetä, minkä lukujen perusteella tulevaisuutta pitäisi suunnitella. Suunnitelmissa kannattaa huomioida eri skenaariot, jotta budjetit ja investoinnit kestävät erilaisissa tulevaisuudenkuvissa.
Investointien kannattavuuslaskenta ja budjetointi vaikeutuvat, kun ei tiedetä, minkä lukujen perusteella tulevaisuutta pitäisi suunnitella.
Lyhyellä aikavälillä inflaatioon varautumisessa keskeistä on toiminnan joustavuus. Yritysten kannattaa tarkastella, mitä nykyisessä toiminnassa voi muuttaa tilanteeseen sopeutumiseksi. Rahko kannustaa yrityksiä tunnistamaan kustannuseriä, joissa inflaatio on korkea, ja korvaamaan niitä edullisemmilla. Myös energian käytön ajoitukseen liittyvät joustot tuovat säästöjä.
– Esimerkiksi energiaintensiivisessä prosessiteollisuudessa paljon energiaa vaativaa tuotantoa pyritään siirtämään yöaikaan, jolloin sähköenergia on edullisempaa.
Rahko korostaa, että yritysten on oltava kartalla siitä, millaisia osto- ja myyntisopimuksia yrityksen toiminnan kannalta keskeisiin kulueriin liittyy.
– Jos myyntisopimuksissa hinnat on lyöty lukkoon pitkälle tulevaisuuteen ja ostosopimukset taas ovat lyhytjänteisiä, kustannuspaineita saattaa tulla nopeasti ilman että myyntihintoja voi vastaavasti muuttaa.
Pitkällä aikavälillä energian hinnan nousuun voi varautua energiatehokkuusinvestoinneilla. Talotekniikan, valaistuksen, ilmastoinnin ja lämmityksen uudet ratkaisut vähentävät energian tarvetta nyt ja tulevaisuudessa.
– Energiatehokkuusinvestoinnit ovat pitkän aikavälin panostuksia, joiden hyödyt realisoituvat vuosien aikana. Sähkön hinta ei pysy näin korkealla hamaan tulevaisuuteen. Tietysti tässä tilanteessa on vaikea miettiä investointien kannattavuutta, mutta matalammillakin sähkön hinnoilla monet energiatehokkuusinvestoinnit ovat kannattavia, Rahko sanoo.
Kriisistä voi seurata myös hyvää
Rahko muistuttaa, että vaikeassakin taloustilanteessa katse on syytä kääntää eteenpäin. Taloudellisesti vaikeana aikana tehdyt energiatehokkuusinvestoinnit voivat tuoda yritykselle kustannussäästöjä pitkälle tulevaan.
– Jos yrityksen kassatilanne on hyvä eikä velkaa ole paljon, on edelleen hyvä aika investoida. Se parantaa kilpailuasemaa tulevaisuudessa.
Rahkon mukaan myös aiemmin, kun energian hinta on ollut korkealla, on nähty, että yritykset investoivat uusiutuvien energiateknologioiden kehittämiseen. Kasvavat energian hinnat synnyttävät todennäköisesti uusia keksintöjä ja innovaatioita, jotka helpottavat vihreää siirtymää.
– Yleensä yritykset, jotka pystyvät kriisissäkin investoimaan tulevaisuuteen ja tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin, kasvavat ja voittavat markkinaosuutta, kun taloussuhdanne kääntyy parempaan päin.
