Yritysten maksukyky on ottanut loikan parempaan – se on parhaalla tasolla sitten vuoden 2018. Tämä käy ilmi kevään 2022 Lowell Analyysista. Myös yritysten velkojen euromäärä näyttää palautuvan pandemiaa edeltävälle tasolle.
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan kehitys ei ole suuri yllätys, sillä yritysten voittoaste on ollut kasvussa jo pidempään. Vaikka osa yrityksistä kärsi korona-aikana, isompi osa selvisi siitä kuivin jaloin.
– Suomi selvisi koronasta hyvin. Pahin vaihe meni ohi nopeasti, ja erilaiset tuet auttoivat pahiten kärsineitä yrityksiä, Appelqvist sanoo.
Yritysten kassankierto on tehostunut alkuvuoden 2022 aikana. Laskut siirtyvät perintään yhä nopeammin, keskimäärin jopa kaksi päivää nopeammin kuin edellisellä kvartaalilla. Korona-ajalle tyypillisiä joustoja ei enää näy vuosien 2021–2022 tilastoissa.
Nuorten ja vanhusten perintätapaukset jatkavat kasvuaan
Kuluttajien osalta työikäisten maksukyky on parantunut, ja heidän perintätapauksensa ovat laskeneet tasaisesti. Kevään aikana myös Lowellin kuluttaja-asiakkaiden pitkään jatkunut velan määrän kasvu on pysähtynyt.
– Olisi voinut kuvitella, että korona olisi johtanut laajempaan maksuvaikeuksien kasvuun. Suurella osalla kotitalouksista näin ei käynyt, koska työllisyyskehitys oli korona-aikana parempaa kuin odotettiin. On kuitenkin hyvä muistaa, että korona kohteli ihmisiä eri tavoin.
Olisi voinut kuvitella, että korona olisi johtanut laajempaan maksuvaikeuksien kasvuun.
Lowell Analyysin mukaan maksuhaasteita on erityisesti alle 25-vuotiailla ja yli 60-vuotiailla. Huomionarvoista on, että 20–24-vuotiaiden perintätapausten määrä on kääntynyt kasvuun vuoden 2021 aikana. Alle 25-vuotiaat jättivät maksamatta laskuja, jotka liittyvät etenkin vuokriin, terveyteen, vakuutuksiin ja rahoituspalveluihin.
– Nuorilla maksuhäiriömerkinnät ja maksuvaikeudet ovat monimutkainen vyyhti, joka liittyy puutteisiin elämänhallinnassa ja taloustaidoissa sekä elämänvaiheeseen, jossa pitäisi itsenäistyä ja ottaa käytännön asioita hoidettavaksi. Syystä tai toisesta valmiudet eivät riitä.
Yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä haasteita aiheuttavat etenkin lehtitilausten ja verkkokauppaostosten laskut sekä puhelinlaskut. Appelqvist huomauttaa, että eläkeläisten määrän kasvaessa myös eläkeläisten maksuvaikeuksien määrä kasvaa
– Eläkkeellä tulot tippuvat ja vapaa-aikaa on aiempaa enemmän, eli mahdollisuudet kuluttaa kasvavat. Nykyeläkeläiset ovat toisaalta tottuneet kuluttamaan, Appelqvist kertoo.
Tulevaisuus näyttää sumealta
Perintätoimenpiteissä ja julkisissa maksuhäiriömerkinnöissä taloustilanteen vaikutukset ja lainsäädännön muutokset näkyvät viiveellä. Vaikka takana on vauhdikas elpymisjakso ja tilanne näyttää valoisalta, Appelqvistin mukaan on täysin toinen kysymys, mitä tapahtuu tästä eteenpäin.
– Taloussuhdanne on kehittynyt eri tavalla kuin odotettiin. Lähdimme tähän vuoteen melko hyvistä asemista, mutta nyt yritykset kohtaavat yleisesti heikkenevän suhdannetilanteen lisäksi vahvaa kustannuspainetta, saatavuusongelmia ja toimitusvaikeuksia. Ennakoin, että jatkossa kehitys ei ole niin ruusuista.
Voidaan ennakoida, että jatkossa kehitys ei ole niin ruusuista.
Kuluttajilla tilanne on ristiriitainen. Yhtäältä inflaatio ja kustannusten, kuten bensan ja ruoan hinnan, nousu tuntuvat kuluttajan kukkarossa, toisaalta hyvä työllisyystilanne auttaa pitämään talouden reilassa.
Appelqvist allekirjoittaa yleisen mielipiteen siitä, että talouskehityksen näkymät ovat pidemmällä aikavälillä poikkeuksellisen sumeat. Vaikka lähtökohdat ovat hyvät, epävarmuus on suurta.
– Jos yleinen suhdannekehitys pidemmällä aikavälillä heikkenee, se heijastuu jollain aikavälillä vaikeuksina kotitalouksille ja yrityksille.