Huhtikuussa voimaan tulevan verkkolaskulain tarkoituksena on ohjata yritysten välistä laskutusta sähköiseen muotoon ja yhdenmukaistaa laskutuskäytäntöjä Euroopassa.
Laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta (241/2019) tulee voimaan 1.4.2020. EU:n verkkolaskudirektiiviin perustuvan lain myötä yrityksillä on oikeus saada laskunsa sähköisinä. Lisäksi laki yhtenäistää verkkolaskujen tietokenttiä; jatkossa kaikkien laskujen tulee olla eurooppalaisen standardin mukaisia.
– Lain tarkoituksena on edesauttaa taloushallinnon sähköistymistä ja siten automatisaatiota taloushallinnon prosesseissa. Taustalla on myös halu helpottaa kaupankäyntiä eri jäsenmaiden välillä yhtenäisellä laskustandardilla, kertoo laskutuksen tuotepäällikkö Ville Ruokonen Lowellilta.
Laki velvoittaa jo nyt julkishallintoa käsittelemään sähköisiä laskuja. Valtio onkin linjannut ottavansa huhtikuunalusta vastaan vain eurooppalaisen standardin täyttäviä sähköisiä laskuja.
Pdf-lasku ei ole verkkolasku
Lain myötä kaikilla yrityksillä on oikeus vaatia laskunsa sähköisinä.
– Mikäli yritysasiakas ei saa verkkolaskua, vaikka on sitä pyytänyt, on hänellä oikeus jättää lasku maksamatta, Ruokonen sanoo.
Mikäli yritysasiakas ei saa verkkolaskua, vaikka on sitä pyytänyt, on hänellä oikeus jättää lasku maksamatta.
Sähköinen lasku tarkoittaa digitaalisessa, rakenteisessa muodossa, sähköisestä järjestelmästä toiseen lähetettyjä laskuja. Esimerkiksi sähköpostilla lähetetty pdf-lasku ei siten ole verkkolasku.
Laki koskee ainoastaan yritysten välistä kauppaa, eikä vaadi muutoksia kuluttajakauppaa tekeviltä yrityksiltä. Laki ei myöskään koske yrityksiä, joiden liikevaihto on alle 10 000 euroa vuodessa.
Mikäli yritysasiakas ei saa verkkolaskua, vaikka on sitä pyytänyt, on hänellä oikeus jättää lasku jopa maksamatta.
Verkkolasku on nopea ja luotettava
Verkkolaskutus on paperista laskutusta edullisempaa, sillä paperisen laskun lähettämiseen liittyy monia välillisiä kustannuksia. Esimerkiksi Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA on laskenut, että yhden paperisen ostolaskun käsittelykustannus on manuaalisesti tehtynä 30 euroa. Kun laskutus siirretään verkkoon, käsittelykustannus laskee 8–15 euroon.
Verkkolasku on myös paperista laskua luotettavampi ja nopeampi. Lasku lähtee asiakkaalle välittömästi ja päätyy perille varmemmin, jolloin myös saatavat kotiutuvat keskimääräistä nopeammin. Lisäksi, kun monet esimerkiksi kirjanpitoon liittyvät tehtävät voidaan automatisoida, aikaa jää enemmän omalle ydintekemiselle.
Lue lisää sähköisen laskutuksen hyödyistä syksyn Lowell Analyysistä: https://hs.lowell.fi/lowell-analyysi-syksy-2019
Verkkolaskulaki pähkinänkuoressa
Uuden lain myötä:
- Julkishallinnolla on velvollisuus vastaanottaa verkkolaskuja
- Yrityksillä on oikeus vaatia laskut verkkolaskuina
- Verkkolaskujen tietosisällön on oltava eurooppalaisen standardin mukainen
Oletko kiinnostunut tehostamaan myyntilaskutustasi ulkoistamalla?
Lue lisää laskutuksen ja reskontran palveluistamme: https://www.lowell.fi/ratkaisut/laskutus-ja-reskontra/
20.03.2020
Teksti Veera Argillander
Kuva Eveliina Rummukainen
