Yrityksiltä edellytetään yhä vahvempaa vastuullisuutta, eettisyyttä ja avoimuutta. Tämä koskee myös luotonhallinta-alaa. Lowell on tunnettu eettisen luotonhallinnan uranuurtajana Euroopassa. Vastuullisuus luotonhallinnassa on avain entistä parempaan talouden hallintaan koko yhteiskunnassa.
”Haluamme toimia reiluna välittäjänä kuluttajien ja yritysten välillä. Alan kärkitoimijana meidän tehtävämme on edistää kestävää ja vastuullista luotonantoa sekä kehittää luotonhallinnan palvelujamme,” kertoo Lowell Suomen toimitusjohtaja Tuija Keronen.
Vastuullinen luotonanto on maksuhäiriötilanteiden ymmärrystä ja inhimillistä palvelua
Erääntynyt luotto on ongelma niin luoton ottajalle kuin sen myöntäjälle. Lowell kohtaakin joka viikko 10 000 ihmistä, joiden kanssa käy läpi luotonhallintaan liittyviä kysymyksiä.
Lowellin asiantuntijoiden tavoite on löytää maksuvaikeuksiin ajautuneen kanssa yhteinen ratkaisu. Keronen muistuttaa, että vaikka luotonantoon liittyy juridisia puolia, inhimillisessä kohtaamisessa juridiikka ei saa olla ratkaiseva tekijä.
”Tärkeintä on palvella ihmistä oikealla tavalla. Me lähdemme asiakaspalvelutilanteissamme aina liikkeelle siitä, että asiakas saa tietoa oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan sekä siitä, miten hänen tulisi toimia haasteellisessa taloudellisessa tilanteessaan.”
Luotonannon keskiössä on ihminen, joka luottoa tarvitsee. Myös vastuullinen luotonanto lähtee asiakasymmärryksestä.
”On kaikkien etu, että ihmiset selviävät laskuistaan ja veloistaan. Haluammekin tarjota alan parasta palvelua, jossa huomioidaan niin yrityksen kuin loppuasiakkaan tarpeet ja tilanne. Pyrimme kaikessa toiminnassamme siihen, että toimeksiantajiemme suhde heidän omiin asiakkaisiinsa voi jatkua satunnaisista maksuvaikeuksista huolimatta. Kehitämme jatkuvasti palveluitamme, jotta osaamme selventää ihmisille heidän tilannettaan ja pohtia vaihtoehtoja solmun avaamiseksi.”
Nykyteknologiasta ja datasta apua maksukyvyn selvittämiseen?
Digitalisaatio, markkinoiden kuohunta ja alustatalous ovat myllertäneet luotonhallintaa dramaattisesti. Kerosen mukaan myös yhä useampi luottoa myöntävä yritys haluaa toimia vastuullisesti.
”Luotonhallinta ei voi toimia lyhytjänteisen voitontavoittelun asialla, vaan meidän on pohdittava, miten autamme yritysasiakkaitamme, heidän asiakkaitaan eli luottojen maksajia sekä koko yhteiskuntaa. Luoton myöntämisessä on ensisijaisen tärkeää, että ihmiset saavat maksunsa maksettua ja luotonantaja toimii vastuullisesti.”
Vastuullisuuden käsite pitää ulottaa myös maksukyvyn tarkasteluun. Maksuongelmat ovat herkkä tilanne, joka koskettaa ihmistä voimakkaasti ja vaikuttaa hänen asemaansa yhteiskunnan jäsenenä. Luotonhallinnan ammattilaisen pitää tuntea velallisten reaaliaikainen tilanne.
Nykyjärjestelmän mukaan maksuhäiriömerkintä seuraa kantajaansa 2–3 vuotta. Maksuhäiriömerkintä suojaa sekä luotonmyöntäjiä että asiakkaita ylivelkaantumiselta. Aukoton ei järjestelmä kuitenkaan ole. Moni kykenisi palauttamaan maksukykyisyytensä jo paljon ennen kuin maksuhäiriömerkintä poistuu hänen luottotiedoistaan.
Keronen puhuu koko maksuhäiriömerkintäjärjestelmän uudistamisen puolesta. Hän uskoo, että maksuhäiriömerkintä voitaisiin poistaa jo sen jälkeen, kun velka on maksettu ja maksukykyisyys palautettu. Tämä liittyy reaaliaikaiseen maksuhäiriöseurantaan, joka nykyteknologialla ja datalla olisi hyvinkin mahdollista toteuttaa.
Reaaliaikainen data apuna maksukäyttäytymisen arvioinnissa
Lähes 400 000 suomalaista on saanut maksuhäiriömerkinnän. Useimmissa maksuhäiriötapauksissa poikkeamia laskujen hoitamisessa alkaa näkyä jo kauan ennen kuin merkintä lopulta kirjataan rekisteriin.
Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa elämää: Vuokra-asunnon saaminen vaikeutuu, puhelinliittymä jää avaamatta ja verkkokauppatilaukset vaikeutuvat. Työnhakukin voi tyssätä.
”Yhteiskuntamme pyörii luottamuksen varassa, ja luottokelpoisuuden menettäminen vaikeuttaa elämää huomattavasti”, kertoo Lowellin kaupallinen johtaja Juho Ylinen.
Kaupallinen johtaja Juho Ylinen kertoo, että monet kärsivät turhaan vanhoista maksuhäiriömerkinnöistä.
Ylisen mukaan on hyvä löytää luotonhallintaan entistä tehokkaampia, monipuolisempia ja konkreettisempia keinoja, joilla ihmisen tilannetta ymmärretään hänen oikean, reaaliaikaisen maksukykynsä mukaisesti. Ylinen tähdentää, että data-analytiikka ja maksuhistoriaan pohjautuva tieto ovat tätä päivää.
”Jos maksukäyttäytymisestä olisi käytettävissä reaaliaikainen tieto, monen ihmisen maksuviivästyskierteeseen olisi mahdollista puuttua ennen kuin tilanne karkaa käsistä. Tarvittaessa luotonantaja voisi olla myöntämättä luottoa. Eli jos näyttää selvästi siltä, että ihminen ei suoriudu maksuvelvoitteestaan, on vastuullinen teko olla antamatta lisälainaa”, Ylinen sanoo.
Ylinen painottaa, että dataan nojaavassa reaaliaikaisessa maksuhäiriöseurannassa on inhimillinen ajatus: on ihmisiä, joilla on kykyä maksaa, mutta vanha maksuhäiriömerkintä estää normaalin toiminnan osana yhteiskuntaa. Datan avulla rekisteriin joutunut voisit päästä merkinnästä silloin, kun hän oikeasti pystyy jo hoitamaan velkansa ja maksunsa.
Lowell on tehnyt yhteistyötä rahoituslaitosten ja kuluttaja-asiakkaiden kanssa pilottihankkeissa, joissa yksityiset ihmiset ovat antaneet suostumuksensa siihen, että heidän maksutietonsa liitetään yritykselle menevään luottohakemukseen. Ylinen kertoo hankkeisiin osallistuneiden ihmisten suhtautuneen myönteisesti reaaliaikaisen datan käyttämiseen luotonantotilanteessa.
”Kaiken hyvän luotonhallinnan päämääränä tulee olla tasapainoinen talous. Hankkeen taustalla on ajatus, että luottoprosessin täytyy palvella ihmistä, ei päinvastoin. ”
25.1.2019
Teksti Eveliina Nera
Kuvat Juho Mäkelä
