Lainsäädäntöympäristön tunteva yritys pystyy vaikuttamaan ja varautumaan valmisteltavana olevaan lakiin. Lowellin yhtiölakimiehen Maija Karskelan mukaan yritysten pitäisi vähintään käydä läpi, miten valmisteilla oleva laki vaikuttaa liiketoimintaan.
– Lainsäädäntöhankkeisiin voi vaikuttaa sidosryhmätyöskentelyllä, kuten osallistumalla oman alansa etujärjestön, yhteisön tai yhdistyksen toimintaan, tai antamalla lakiehdotuksesta lausunnon lausuntopalvelussa.
Lainvalmistelu käynnistyy aloitteesta, jonka taustalla voi olla esimerkiksi mediassa käyty keskustelu tai jokin yhteiskuntaan vaikuttava tapahtuma. Aloitetta seuraavat ministeriössä esivalmistelu ja perusvalmistelu, jonka aikana kuullaan asiantuntijoita ja keskeisiä sidosryhmiä. Perusvalmistelun tuloksena syntyy hallituksen esitysluonnos.
– Sidosryhmätyöskentelyllä voi siis melko aikaisessa vaiheessa varautua ja jopa vaikuttaa lainsäädäntöön. Ylivelkaantumisen estämiseen liittyvissä hankkeissa Suomen Perimistoimistojen Liitto on ollut oikeusministeriön työryhmissä yksi keskeinen sidosryhmä, liittoa edustanut Karskela sanoo.
Käynnissä on useita keskeisiä lainsäädäntöhankkeita, jotka yrityksissä kannattaa pistää merkille. Kokosimme tärkeimmät lakimuutokset ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi.
Positiivinen luottorekisteri
Positiivinen luottotietorekisteri kokoaa tiedot kuluttajien luotoista ja tuloista sekä heidän elinkeinotoimintaansa varten myönnetyistä luotoista. Rekisterissä näkyy esimerkiksi henkilön voimassa oleva asuntolaina.
Lain on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2022, mutta se otetaan käyttöön kuluttajaluottojen osalta keväällä 2024 ja henkilön elinkeinotoimintaa varten myönnettyjen luottojen osalta keväällä 2026.
Käytännössä viranomaisten lisäksi ainoa rekisteristä tietoja saava taho on luotonantaja. Luotonantajat saavat rekisteristä luottotietoraportin, jota he voivat käyttää luottokelpoisuuden arviointiin luoton myöntämisen tai muuttamisen yhteydessä.
– Esimerkiksi vuokranantaja ei saa rekisteristä potentiaalisen vuokralaisen tietoja, eikä sitä voi hyödyntää luoton valvonnassa tai perinnässä, Karskela sanoo.
Luottotietorekisterin kokoama tieto olisi erityisen hyödyllistä perinnässä, jossa sitä tarvittaisiin kokonaisarviointiin ja vastuullisen perinnän suunnitteluun.
Karskela huomauttaa, että luottotietorekisterin kokoama tieto olisi erityisen hyödyllistä juuri perinnässä, jossa sitä tarvittaisiin kokonaisarviointiin ja vastuullisen perinnän suunnitteluun.
– Olisi kaikkien etu, että perintää kohdennettaisiin henkilöihin, joilla on maksukykyä maksaa perinnässä olevia velkoja. Valitettavasti perintäalan huolta ei ole otettu valmistelussa huomioon, vaan rekisterin käyttötarkoitus on rajattu hyvin suppeaksi.
Vaikka positiivisen luottotietorekisterin hyödyntäminen on siis kovin rajattua, rekisteristä aiheutuu huomattavia velvoitteita luotonantajalle. Luotonantajan tulee ilmoittaa rekisteriin yksityiskohtaisia tietoja luotosta, vaikka moni tiedoista jää vain viranomaisten käyttöön ja vain osa näkyy luottotietoraportissa.
Luotonantajan tulee muun muassa ilmoittaa lyhennystiedot koko velan elinkaaren osalta, eli myös perinnän ja ulosottomenettelyn ajalta. Lisäksi työnantajan tulisi ehdotuksen mukaan ilmoittaa rekisteriin 60 päivää vanha maksuviitetieto.
Rekisterin puutteena voidaan Karskelan mukaan pitää lisäksi sitä, että kuluttajalla olisi oikeus käydä vain katsomassa omia tietojaan. Kuluttajien digitaalisten oikeuksien kannalta on haitallista, jos tieto on lukittu yhteen järjestelmään. Positiivisen luottotietorekisterin tulisi mahdollistaa kuluttajan suostumuksella hänen tietojensa siirto rajapintoja pitkin tahoille, joille voidaan antaa tietolupa.
Vireillä on useita lainsäädäntöhankkeita, jotka yrityksissä kannattaa pistää merkille.
Maksuhäiriömerkintöjen lyhentäminen
Maksuhäiriömerkintöjen haasteena on pidetty sitä, että ne jäävät kummittelemaan, vaikka niiden taustalla olevat velat olisi maksettu jo aikoja sitten. Luottotietolaissa säädettyjen maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja ehdotetaan lyhennettäväksi. Merkintä poistuisi kuukauden kuluttua laskun maksamisesta, eikä uusi maksuhäiriömerkintä enää pidentäisi säilytysaikaa.
Lakimuutos koskisi niin yleisimpiä henkilöluottotietoja kuin yritysluottotietojakin, eli esimerkiksi trattamerkintä poistuisi yhden kuukauden kuluttua.
– Muutokselle on vahva poliittinen tahto, ja lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut, ja Suomessa on noin 400 000 henkilöä, joilla on luottohäiriömerkintä.
Maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut, ja Suomessa on noin 400 000 henkilöä, joilla on luottohäiriömerkintä.
Kuukauden säilytysaikaa on kuitenkin pidetty useiden sidosryhmien lausunnoissa liian lyhyenä, ja vaihtoehdoksi on ehdotettu yhtä vuotta. Lisäksi on ehdotettu, että lakimuutos tulisi voimaan vasta samaan aikaan positiivisen luottotietorekisterin kanssa. Tämä on myös Suomen Perimistoimistojen Liiton kanta.
– Alle vuoden ikäinen maksuhäiriömerkintä ennakoi hyvin todennäköisesti uutta merkintää vuoden sisällä. Puhtaat luottotiedot eivät jatkossa kerro esimerkiksi vuokranantajalle, onko potentiaalinen vuokralainen hoitanut velvoitteensa. Uusi lakimuutos tässä muodossaan lisäisi luultavasti ylivelkaantumista, Karskela sanoo.
Suomen Perimistoimistojen Liitto on tuonut lausunnossaan esiin myös kysymyksen siitä, onko aina parempi, että rekisterissä näkyvät vain maksamatta olevat merkinnät.
Tilanteessa, jossa kuluttajalla on useita maksuhäiriömerkintöjä ja vain jotkut velat tulevat pois maksettua, nykyinen ref-merkintöihin perustuva malli voisi antaa jopa paremman kuvan kuluttajan maksukäyttäytymisestä. Kuluttajien kannalta voisikin olla parempi, että maksamisen tietoa hyödynnetään luotonannossa entistä enemmän.
Perintälainsäädännön muutokset
Perintälain muutosten on tarkoitus tulla voimaan toukokuussa 2022, jolloin koronan takia tehtyjen väliaikaisten lakien voimassaolo päättyy.
– Koronan takia lakiin tuli ensimmäisen kerran euromääräiset ylärajat yritysperintäkuluille. Myös kulullisten perintätoimenpiteiden määrää rajoitettiin ja niille tuli aikarajoja, Karskela kertoo.
Perintälain muutos tuo osittain uudet euromääräiset ylärajat yritysperintäkuluille. Vaikka väliaikaisessa laissa perintäkuluja huojennettiin kohtuullisesta tasosta koronatilanteen vuoksi, ylärajoja on osittain alennettu näistäkin määristä.
Uusissa perintälain muutoksissa ehdotetaan, että uudesta maksumuistutuksesta tai maksuvaatimuksesta saisi vaatia perintäkuluja vain, jos edellisestä muistutuksesta on kulunut 10 päivää. Trattaa puolestaan ei saisi lähettää, ennen kuin velalliselle on lähetetty maksumuistutus, jossa on 14 päivän huomautusaika. Väliaikaisessa laissa aikarajat ovat seitsemän ja kymmenen päivää. Lisäksi tarkoitus on, että kuluttajasaatavien maksuvaatimusten ja tratan voisi vastaisuudessa toimittaa myös sähköisesti.
Jos eduskunta hyväksyy esityksen sellaisenaan, sähköisten toimintatapojen käyttö jää kuluttajien osalta vähäiseksi ja palveluiden saavutettavuus siten heikoksi.
– Hallituksen esityksessä on edelleen lähtökohtana kirjeposti, mikä on hiukan ongelmallista, sillä osa yrityksistä ei ota paperilaskuja enää ollenkaan vastaan ja kuluttajat toivovat sähköisiä toimitustapoja.
Kuluttajalla on ehdotuksen mukaan edelleen oikeus saada maksuvaatimukset kirjepostina. Vain jos kuluttaja haluaa tietyltä perintäyhtiöltä maksuvaatimukset sähköisesti, kuluttaja voi antaa tähän erillisen suostumuksensa. Sähköiset toimitustavat on siis tarkoitettu kuluttajille, jotka tietoisesti haluavat maksuvaatimukset sähköisesti ja osaavat käyttää sähköisiä palveluita.
Karskela lisää, että ehdotettu sääntely asettaa perintätoimistoille ja sähköisen toimitustavan käyttöön ottaville tahoille lisävelvoitteita, minkä takia on epäselvää, pystytäänkö sähköisiin toimitustapoihin edelleenkään siirtymään.
Jos eduskunta hyväksyy esityksen sellaisenaan, sähköisten toimintatapojen käyttö jää kuluttajien osalta vähäiseksi ja palveluiden saavutettavuus siten heikoksi. Tämä johtuu siitä, että käyttöönotto on ehdotuksessa tehty kuluttajille hankalaksi.
Kuluttajan tulisi myös määräajoin uudistaa suostumuksensa maksuvaatimuksen sähköiselle vastaanottamiselle. Suomi erottuisi negatiivisesti muista Pohjoismaista, joissa sähköisissä toimitustavoissa on huomioitu palvelun käyttäjän näkökulma.
Kuluttajasuojalain muutokset
Kuluttajasuojalakiin on valmisteilla useita muutoksia. Nykyisin luottokorko saa olla enintään 20 prosenttia ja luottokustannukset 0,01 prosenttia per päivä. Jos jatkuva luotto on myönnetty ennen 1.9.2019, sovelletaan nostoihin vanhaa säännöstä, jossa on korkokatto vain alle 2 000 euron luotolle.
– Nyt mietitään, voitaisiinko korkokatto ja luottokustannuskatto säätää myös vanhan, jatkuvan luoton uusille nostoille. Lisäksi mietitään, voitaisiinko korkokattoa muutoinkin alentaa, markkinointia tiukentaa ja henkilöllisyyden todentamisvelvollisuutta laajentaa, Karskela sanoo.
