Kuitenkin ulosoton periaate, jonka mukaan osa palkkatulosta ulosmitataan velkojen lyhentämiseksi voi joissakin tilanteissa heikentää työttömän velallisen halua ottaa työtä vastaan. Näin ainakin arvioi hallitus, joka osana työllisyyttä lisääviä toimiaan on antanut eduskunnalle lakiesityksen näiden ns. ulosoton kannustinloukkujen purkamiseksi (HE 150/2017).
Pieni- ja keskipalkkaisille ulosmittauksen lykkäys pyynnöstä
Lakiesityksen mukaan yli vuoden työttöminä olleet ulosottovelalliset (saaneet työttömyysetuutta vähintään 258 päivältä) olisivat suoraan oikeutettuja saamaan lykkäystä palkan ulosmittaukseen, jos he työllistyessään ovat ns. tulorajaulosmittauksen piirissä. Tällä hetkellä tulorajaulosmittauksen piirissä ovat velalliset, joiden nettotulo on kuukaudessa enintään 1 350 – 2 800 euroa riippuen velallisen elatuksen varassa olevien henkilöiden määrästä.
Lykkäystä palkan ulosmittaukseen saisi työsuhteen kestosta riippuen enintään kuuden kuukauden ajaksi. Lykkäykseksi riittää pelkkä pyyntö.
Ehdotuksen mukaan ulosottomies voisi kieltäytyä lykkäyksen antamisesta vain, jos velalliselle on jo aiemmin myönnetty lykkäystä ja uuden lykkäyksen antaminen vaarantaisi olennaisesti velkojan oikeuden maksunsaantiin.
Lyhyemmän aikaa työttöminä olleiden tai isompaa palkkaa ansaitsevien velallisten kohdalla lykkäys olisi harkinnanvarainen eli käytännössä ulosottomiehen päätettävissä. Tällöin lykkäystä voisi saada enintään neljä kuukautta.
Kannustavampi kuin ulosoton suojaosuuden korottaminen
Vaihtoehtona nykyiselle ehdotukselleen hallitus pohti mm. ulosoton suojaosuuden korottamista sekä tulojen ulosmittauksen uudistamista osittain tai kokonaan. Ulosoton suojaosuuden eli velalliselle itselleen jäävän osuuden korottaminen olisi kuitenkin kohdentunut heikosti ja vaikuttanut myös suurituloisten ulosmittaukseen.
Lisäksi suojaosuuden korottaminen olisi vain siirtänyt velan maksua eteenpäin, mikä olisi lisännyt erityisesti suurille veloille ajan myötä kertyviä viivästyskorkoja. Suojaosuuden korottamisen arvioitiin myös heikentävän maksumoraalia.
Hallitus pohti myös mm. progressiivisen tuloveroasteikon kaltaista mallia tulojen ulosmittaukseen, mutta sitä pidettiin liian suurena ja lisää tietoa edellyttävänä muutoksena. Vaihtoehtoisina kannusteina kartoitettiin myös muutoksia verotukseen ja sosiaaliturvaan.
Ei heikennä velkojien asemaa – mutta
Lakiehdotuksessa päädyttiin ulosmittauksen lykkäykseen, koska se on muihin vaihtoehtoihin nähden nopeasti toteutettavissa ja kannustimena tuntuva. Hallitus katsoi, ettei esityksellä ole pitkän tähtäimen haittavaikutuksia velkojien asemaan.
Suomen Perimistoimistojen liitto on kuitenkin kritisoinut muutosta siksi, että lykkäyksen johdosta kertymättömät suoritukset jäävät usein velkojan menetykseksi velan vanhentuessa. Liiton kannanotossa huomautetaan, että velallisia pitäisi pikemminkin kannustaa velkojen maksuun silloin kun se on heille taloudellisesti järkevää. Jo nykyisin ulosmittauksen lykkäys ja vapaakuukaudet ovat mahdollisia, joskin ulosottomiehen harkittavissa.
Nähtäväksi jää, saavutetaanko muutoksella sille asetetut tavoitteet loukkaamatta velkojien maksunsaantia. Arvioiden mukaan ehdotus auttaisi vuosittain vajaata tuhatta henkilöä työllistymään. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan viimeistään alkuvuonna 2018.
