Analyytikko Joni Lakaniemi on kysymyksen edessä usein. Hän arvioi Lowellissa työkseen, minkä arvoisia erääntyneet kuluttajavelat ovat – käytännössä siis, mikä on velkojen kotiutumisen todennäköisyys suhteessa perintään käytettyihin euroihin.
– Arvonmääritys on perusta saatavista tarjoamallamme hinnalle, jonka pitää olla reilu myyjälle, mutta myös kannattava Lowellille ostajana, Lakaniemi kiteyttää.
Käytännössä vanhan velan arvo määritetään kassavirtaennusteella, joka kantaa erääntymishetkestä 15 vuoden päähän, siihen asti kun velat lain mukaan lopullisesti vanhentuvat.
– Ennusteet laaditaan pitkällä aikavälilläkin aina kuukausitasolla, sillä niiden avulla lasketaan tulevaisuuden rahavirtojen nykyistä arvoa. Se, että maksua kertyy 10 vuoden päästä 100 euroa, ei ole sama kuin 100 euroa huomenna, Lakaniemi sanoo.
Analyytikko Joni Lakaniemi arvioi työkseen vanhojen velkojen arvoa.
Tuore ja ”näppärästi maksettava” on arvokkain
Mitkä tekijät sitten vaikuttavat saatavan arvoon eli millaisten muuttujien perustella kassavirtaa ennustetaan? Lakaniemen mukaan merkittävimmät ovat saatavien ikä ja koko. Näillä tekijöillä on voimakkain yhteys siihen, millä todennäköisyydellä velka tulee ajan oloon maksetuksi.
– Mitä tuoreempi velka, sitä parempaa kertymää siltä voidaan odottaa. Toimialasta riippumatta kassavirtakäyrät osoittavat poikkeuksetta, että maksetut suoritukset suhteessa saatavan pääomaan laskevat, kun ikä kasvaa.
– Käytännössä siis kolme kuukautta erääntyneenä ollut saatava on huomattavasti arvokkaampi, kuin mitä se on vuoden kuluttua. Mutta ei ihan näin suoraviivaisesti, sillä velan maksun todennäköisyyteen vaikuttaa myös, mitä sen perimiseksi on tähän mennessä tehty, Lakaniemi huomauttaa.
Iän lisäksi eniten painoarvoa on velkasumman koolla: muutama sata euroa on helpommin maksettava summa kuin tuhat euroa, pienempien saatavien kohdalla puolestaan perinnän kustannukset nousevat nopeasti pääomaa suuremmiksi.
– Jos taas mennään oikein suuriin velkoihin, niitä ei monestikaan pystytä maksamaan kokonaisuudessaan.
Eroa on myös sillä, onko kyse erääntyneistä luotoista, puhelin- tai nettilaskuista tai muusta laskusaatavasta. Kassavirtakurvit ovat eri toimialoilla erinäköisiä.
– Toisissa alkuvaiheen tuottopiikki voi olla korkea, toisissa käyrä on tasaisempia eli saatavat tulevat maksetuksi pitemmällä aikavälillä. Esimerkiksi erääntymään päässyttä kulutusluottoa maksetaan harvoin ensimmäisen kuukauden aikana.
Kokemus auttaa arvonmäärityksessä
Entä mikä merkitys on maksajalla eli velallisella? Lakaniemen mukaan yksittäisten kuluttajien ja sattumankin, vaikutus on luonnollisesti sitä suurempi, mitä pienempää määrää saatavia tarkastellaan.
– Luotamme paljon dataan ja vertailuaineistoihin, joita on vuosien varrella kerätty eli siihen, mitä me tiedämme asiakasprofiililtaan samanlaisten velkasalkkujen käyttäytymisestä, Lakaniemi yleistää.
Eteen tulee myös tilanteita, joissa osa saatavista on täysin arvottomia. Käytännössä ei ole enää ketään, joka velan mahdollisesti maksaisi.
– Asiakasta ei voi tunnistaa puutteellisten henkilötietojen takia, asiakas on kuollut, yritys on konkurssissa…, Lakaniemi luettelee.
Arvonmäärityksen tulokseksi saadaan joka tapauksessa joku prosentuaalinen osuus sen hetken avoimesta pääomasta.
– Yritykselle saatavien arvo on täysin riippuvainen siitä, paljonko ollaan valmiita pistämään paukkuja perintään. Lowellille arvo on yleensä suurempi, sillä meillä velalliskontaktien, asiakaspalvelun ja seurannan kustannukset ovat skaalaetujen ansiosta pienemmät.
– Kun mietitään mitä arvoa saatavilla oikein on, puntarissa on yhtäältä 10 tai 15 vuoden seuranta ja toisaalta mahdollinen kertakorvaus, joka tekee turhaksi pitkän aikavälin seurannan. Millainen arvo on sillä, että rahan saa omaan liiketoimintaan juuri tänään vuosien odottelun sijasta?
26.2.2016
Silja Sarkamo
Kuva: Mika Okko
