Tekoälyhype on laantunut muutaman vuoden takaisesta, ja monessa yrityksessä tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa on jo tavallista. Myös luotonhallinnassa älykäs robotiikka on arkipäivää ja vapauttaa työntekijöiden aikaa rutiinitöiltä.
Tekoälykehittäjä Silo AI:n raportin mukaan Suomi ja Pohjoismaat ovat tekoälyn hyödyntämisessä edelläkävijöitä. Suomessa on muihin Pohjoismaihin verrattuna määrällisesti eniten yrityksiä, jotka hyödyntävät tekoälyä liiketoiminnassaan.
– Suomessa tehdään paljon kokeiluja, ja kulttuuri ja ajattelutapa ovat avoimia uudelle ja muutokselle. Olemme tunnettuja laadukkaasta koulutuksesta, peruskoulusta yliopisto-opintoihin ja tutkimukseen asti, Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin listaa.
Silo AI on yksi Euroopan suurimmista yksityisistä tekoälykehittäjistä, joka tekee asiakkailleen tekoälypohjaisia tuotteita ja ratkaisuja viemällä tekoälyn osaksi olemassa olevaa digitaalista tuotetta tai palvelua.
Suomessa hyvälaatusta dataa on saatavilla paljon ja tekoälykehitykselle on olemassa yleinen infrastruktuuri. Sarlinin mukaan nämä toimivat kuitenkin vain tekoälyn hyödyntämisen mahdollistajina, mutta eivät ole itsessään menestyksen tae.
– Kysymys kuuluu, miten paljon tekoälyn kehitystyöhön investoidaan ja panostetaan. Ne ratkaisevat sen, miten pitkälle pääsemme.
Tekoälyn pitää luoda lisäarvoa liiketoiminnalle
Sarlinin mukaan suurimmat haasteet ovat investointien ja panostusten määrässä. Suomalaisyrityksissä on käynnissä useita tekoälyyn liittyviä hankkeita, mutta tuotekehitysinvestoinnit ovat merkittävästi pienemmät kuin muissa Pohjoismaissa.
– Lukuihin perustuva tulkinta voisi olla, että Suomessa tehdään paljon pientä. Siihen se jää.
Pelkkä tekoälykokeilujen runsas määrä ei siis tee Suomesta edelläkävijää. Kokeiluista pitää poikia tekoälypohjaisia digitaalisia tuotteita, joita voidaan viedä tuotantoon. Sarlinin mukaan on tärkeä ymmärtää, miten tekoäly luo lisäarvoa liiketoiminnalle.
Kokeilut kohdistuvat usein pistemäisiin, erillisiin tekoälyratkaisuihin, joilla yritys ei pysty tuottamaan niin suurta lisäarvoa, että siihen kannattaa investoida.
– Yritysten kokeilut pitää kohdistaa alueisiin, joihin yritys on valmis investoimaan ja joista liiketoiminta hyötyy niin, että siihen investoiminen kannattaa.
Tekoälykokeilut kohdistuvat usein pistemäisiin, erillisiin tekoälyratkaisuihin.
Tekoäly harvemmin automatisoi koko tuotetta, vaan se auttaa käyttäjää toimimaan nopeammin tai tekemään parempia päätöksiä. Sarlin sanookin, ettei ole olemassa varsinaisia tekoälytuotteita tai -ratkaisuja, vaan digitaalisia tuotteita ja palveluita, joiden lisäarvon tuotantoa tekoäly kiihdyttää.
– Jos tuotteen kilpailukykyä ja laatua pystytään parantamaan tekoälyn avulla niin, että se tuottaa skaalautuvasti enemmän lisäarvoa yritykselle, puhutaan valtavasta liiketoiminnallisesta hyödystä.
Tekoälykehittäjä Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin kannustaa yrityksiä kokeilemaan tekoälyä, investoimaan siihen ja luomaan sen avulla lisäarvoa liiketoiminnalle.
Tekoäly osana digitaalisen tuotteen kehitystä
Tekoälykehityksessä ei ole nopeita voittoja, vaan pitkäjänteistä tekemistä ja kauas tulevaisuuteen yltäviä investointeja. Sarlinin mukaan tekoäly tulisi nähdä osana yrityksen tuotekehityssuunnitelmaa, digitaalisen tuotteen älykkäänä osana, jota kehitetään siinä missä muitakin tuotteen ominaisuuksia.
Jos tekoäly ei ole osa tuotekehitystä, yritys ei onnistu ja menesty.
– Näemme jatkuvasti, että yritykset ovat tässä jäljessä. Tekoäly nostetaan pöydälle erillisenä asiana, kun päätökset esimerkiksi datan keräämisestä ja varastoinnista on jo tehty.
Oman kilpailukykyisen tuotteen kehittäminen vaatii sitoutumista suureen tuotekehityshankkeeseen.
Yritykset ovat jäljessä. Tekoäly nostetaan pöydälle erillisenä asiana, kun päätökset on jo tehty.
– Moni yritys ei ole vielä rakentunut digitaalisen tuotteen ympärille, jolloin mahdollisuudet tällaiseen ovat ihan hyvät. Tällöin puhutaan tavallisesta tuotekehityshankkeesta, jossa tekoäly on osana.
Silti Sarlin korostaa, ettei tekoälykehitys ole kaikkia varten.
– Ilman kehittäjätiimiä tai digitaalista tuotetta on syytä kysyä, kannattaako kehittää tekoälyä itse vai hyödyntää markkinoille tulevia valmiita tuotteita.
.png?width=900&name=Lowell_materiaalipankki_CTA_900x150_responsiivinen%20(1).png)
Kaiken takana on data
Älykkäiden tuotteiden kehittäminen ja tekoälyn tuominen osaksi tuotekehitystä vaativat taustalleen dataa. Sarlinin mukaan yritysten datastrategiasta ja datan hyödyntämisestä vain murto-osa liittyy tekoälykehitykseen.
– Siihen liittyvässä osassa olisi tärkeä pitää mielessä, mitä oikeasti tarvitaan älykkäiden algoritmien kehittämiseen ja niiden viemiseen osaksi tuotteita.
Sarlinin mielestä datan keräämisessä on parantamisen varaa Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Jotta yritykset osaisivat kerätä oikeanlaista dataa, niiden on jo datastrategiassaan ymmärrettävä älykkään algoritmikehityksen vaatimuksia. Tämän päivän tekoälyteknologia perustuu suurilta osin ohjattuun oppimiseen. Koneoppimisen kehitykseen tarvitaan tietynlaista dataa, mikä asettaa lisää vaatimuksia.
– Ohjattu oppiminen on se polku, jota pitkin suurimman osan yrityksistä pitäisi kulkea, jotta ne voivat luoda oman älykkään tuotteen. Tällöin haasteeksi tulee datan laatu ja määrä.
Jos dataa ei ole riittävästi, on Sarlinin mukaan olemassa uutta teknologiaa, jolla datan määrää voi korvata ja tukea. Tämä on tarpeellista suomalaisille yrityksille, koska pienessä maassa datamäärät jäävät helposti pieniksi.
Tekoälykehityksen pullonkaulana osaajapula
Suomi voi pärjätä tekoälykehityksessä monilla vahvuuksilla. Silti globaalissa kentässä se on käyttäjä- ja datamäärältään sekä osaamiskeskittymältään pieni maa.
Jotta suomalaisyritykset pärjäävät globaalissa kilpailussa, tarvitaan tulevaisuudessa Sarlinin mukaan suuria investointeja lippulaivatuotteisiin. Ratkaisevaa on haalia riittävästi osaajia kehittämään näitä tuotteita.
– Meillä on huippututkijoita ja -tutkimusta, ja koulutamme korkeakoulutettuja asiantuntijoita, mutta suuri osa heistä lähtee opintojen ja jatko-opintojen jälkeen ulkomaille. Tässä meidän pitäisi olla huomattavasti parempia.
Osaajakatoa Silo AI on taklannut itsekin: yhtiössä työskentelee tällä hetkellä 230 henkeä, joista yli 100 on väitelleitä tohtoreita. Vuonna 2021 tiimi kasvoi 120 työntekijällä. Osa työntekijöistä siirtyy postdoc- tai väitöskirjatutkijan roolista suomalaisesta yliopistosta, osa muuttaa ulkomailta päästäkseen osaksi Silo AI:n kovatasoista tiimiä.
– Haluamme varmistaa, että huippuosaajat pysyvät Suomessa.
