Korona on jättänyt pysyviä jälkiä yhteiskuntaan, yrityksiin ja kuluttajiin. Murrosaika kestää vielä pitkään. Samanaikaisesti käynnissä on muita pitkään kehittyneitä ilmiöitä, kuten digitalisaatio.
Riikka Heikinheimo: Aika korostaa automaation, tuotannon ja prosessien resilienssiä
EK:n johtaja Riikka Heikinheimo kiinnittää tulevassa vuodessa huomiota erityisesti kansainväliseen Suomeen ja toisiinsa kytkeytyviin megatrendeihin.
Heikinheimon mielestä keskinäisriippuvuuden merkitystä kotimaiselle taloudelle vähätellään edelleen. Tosiasia kuitenkin on, että Suomen talous on siitä entistä riippuvaisempi siitä, mitä muilla markkinoilla tapahtuu.
– Viimeistään korona on osoittanut, ettei Suomea voi erottaa siitä, mitä muualla tapahtuu. Elinkeinoelämämme ja taloutemme ovat riippuvaisia muista.
Suomi on vientivetoinen, mutta myös alati kansainvälistyvä. Kotimarkkinoilla toimivat yritykset osallistuvat yhä vahvemmin kansainväliseen kilpailuun. Siksi myös Suomessa pitää seurata globaaleja toimijoita ja kauppapolitiikkaa.
USA:n presidentinvaalejakin seurattiin Suomessa tarkasti. Vaalitulos vaikuttaa Heikinheimon mukaan paitsi talouteen myös henkiseen ilmapiiriin.
– Ilmastopolitiikassa voi vaalituloksen ansiosta kääntyä uusi lehti. Myös Kiinalla on kunnianhimoiset ilmastolinjaukset. Suurten maiden reagointi nopeuttaa uusien ratkaisujen kehittämistä ja avaa suomalaisille yrityksille uusia markkinoita, mutta kilpailussa ovat mukana myös muut maat.
Ilmastonmuutoksen lisäksi muut pitkän ajan kehityslinjat, megatrendit, saavat jälleen huomiota. Näistä trendeistä Heikinheimo mainitsee digitalisaation ja kyberturvallisuuden.
– Yrityksissä kehitetään keinoja hillitä ilmastonmuutosta, ja digitalisaatio on vahvasti osa tätä työtä. Hiilineutraaleissa ratkaisuissa hyödynnetään esimerkiksi automaatiota. Samalla tuotannon ja prosessien resilienssi korostuvat, sillä tietoturvauhat lisääntyvät.
Korona ei kohdellut kaikkia yrityksiä ja toimialoja yhtäläisesti. Heikinheimon mukaan vahvimpia ovat olleet ne, jotka olivat jo aiemmin satsanneet digitalisaatioon. Erityisesti tänä vuonna näkyvyyttä ovat saaneet digitalisaatiohankkeille myönnetyt julkiset tuet, joiden avulla moni yritys pystyi tekemään digiloikan. Digitalisaatio näytti voimansa ja tarpeellisuutensa etenkin etätöiden ja verkko-ostosten värittämässä arjessa.
– Uskon, että korona sysää kehitysvirtoja nopeasti eteenpäin, sillä digitaalinen toimintakyky ja toimintavarmuus ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä.
Uskon, että korona sysää kehitysvirtoja nopeasti eteenpäin, sillä digitaalinen toimintakyky ja toimintavarmuus ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä.
Heikinheimo muistuttaa, että moni asia on ensi vuonna vielä epävarmaa. Parhaassa tapauksessa koronasta päästään eroon rokotteilla. Epäselväksi jää, millaisia pysyviä jälkiä korona ja muut isot trendit jättävät ihmisten arvoihin ja yritysten toimintaan.
Mika Maliranta: Riskien arviointi liiketoiminnan keskiössä
Korona ja digitalisaatio korostuvat myös Jyväskylän yliopiston taloustieteen apulaisprofessorin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusprofessorin Mika Malirannan arvioissa vuoden 2021 trendeistä.
– Moni asia on kiinni koronan taltuttamisesta. Talous ei lähde heti nousuun, vaan meillä on edessä pitkälle kumuloituvia haasteita.
Alkuvuonna huomio kiinnittyy väliaikaisen konkurssilain päättymiseen, joka enteilee isoa konkurssiaaltoa. Koronan seurauksena yrityksiä ei ole voitu asettaa konkurssiin normaalien säännösten mukaan, ja siksi konkursseja on ollut ennätysvähän. Konkurssiaalto voi aiheuttaa ongelmia pitkälläkin aikavälillä, koska usean yrityksen ongelmat voivat synnyttää ketjureaktioita koko tuotantoketjuun.
– Hyvinvoinnin kannalta tärkein kysymys on tuottavuuden kehitys yli suhdannevaihteluiden. Yleensä kriisi ei ole hyvästä, sillä huono suhdannetilanne antaa heikosti mahdollisuuksia innovaatioille. Käytännössä kaikissa kehittyneissä maissa on takana jo kauan ennen koronaa alkanut heikon tuottavuuskasvun aika, mikä on hämmentänyt tutkijat. Käännettä on toivottu turhaan jo pitkään.
Kokoluokan sijaan Maliranta kiinnittäisi huomiota erityisesti nuoriin yrityksiin, sillä niiden merkitys taloudelle on suurempi kuin yleensä ymmärretään. Nuorilla yrityksillä on yleensä käytössään ajanmukaisia tapoja ja tekniikoita.
– Suurin osa yrityksistä katoaa viiden vuoden sisällä perustamisestaan. Siinä ajassa käydään tärkeää karsintaa ja seulotaan toimivimmat liiketoiminnat. Oleellista ei ole se, että nuoria yrityksiä on paljon, vaan se, millaisia uudet yritykset ovat ja mitkä niistä selviävät.
Yritystuet ovat joissakin tilanteissa hyödyllisiä myös kansantaloudelle, mutta niiden avulla saatetaan tukea vääriä yrityksiä. Nyt yrityksissä mietitään, millaisia pysyviä muutoksia omaan toimintaan kannattaa tehdä.
Nyt yrityksissä mietitään, millaisia pysyviä muutoksia omaan toimintaan kannattaa tehdä.
Koronan aiheuttama kysynnän lasku on voinut vapauttaa yritysten aikaa. Kun kiire on vähentynyt, on ollut sopiva hetki suunnitella tulevaa. Lupaavimpienkin innovaatioiden kohtaloksi voi kuitenkin koitua rahoituksen saanti. Maliranta ei kuitenkaan moiti pankkeja. Riskien arviointi on erittäin perusteltua myös aineettomissa investoinneissa, kuten panostuksissa uusiin digitaalisiin järjestelmiin.
.jpg?width=880&name=Lowell_01-1_900px%20(1).jpg)
Talouden kehittymiseen vaikuttavat pitkän ajan trendit ja trendien vaikutus toisiinsa.
Tero Almi: Maksukyvyn tunnistaminen luotonannossa yhä merkittävämpää
Vuodenvaihde on luotonhallinnan alalla visioinnin aikaa. Lowellin Senior Business Manager Tero Almi esittelee ilmiöt, joihin ensi vuonna kannattaa kiinnittää huomiota.
Myös Almi mainitsee koronan epätasaiset vaikutukset yrityksiin. Osa yrityksistä ja toimialoista on jopa hyötynyt tai vähintään pitänyt toimintansa ennallaan.
Hän kuitenkin muistuttaa, että näkymä kaikkiin yrityksiin ei ole täysin ajantasainen, sillä erilaisilla väliaikaisilla lakimuutoksilla on rajoitettu konkurssiin asettamista ja yritysten trattaamista, joka vaikuttaa rekisteröitävien maksuhäiriömerkintöjen määrään. Yritysten pelastamiseksi tarkoitetut toimenpiteet saattavat kääntyä itseään vastaan: arviointiin tarvittavat tiedot ovat puutteelliset, mikä haastaa luoton myöntämistä.
Maksuhäiriömerkintä ei vielä tarkoita, että kaikki laskut jäisivät maksamatta. Luotonantajia mietityttää, mistä maksuhäiriömerkinnät todellisuudessa kertovat.
Kuluttajaluotonannossa Almin mukaan haastanee myös se, että maksuhäiriömerkinnän saaneiden kuluttajien määrä kasvaa.
– Maksuhäiriömerkintä ei vielä tarkoita, että kaikki laskut jäisivät maksamatta. Luotonantajia mietityttääkin, mistä maksuhäiriömerkinnät todellisuudessa kertovat ja vaikuttaako se oman yrityksen tekemään myyntiin. Usein perushyödykkeet maksetaan ajallaan, Almi toteaa.
Heikinheimon ja Malirannan tavoin myös Almi mainitsee trendiksi digitalisaation ja uudet teknologiat. Uusia palveluita ja alustoja kehitetään jatkuvasti osaksi yhä paremmin toimivaa ekosysteemiä, jossa tunnistetaan asiakkaita, maksetaan laskuja ja arvioidaan luottoriskiä.
Maksamisessa on jo pitkään nähty perinteisen käteisen ja paperilaskujen väheneminen. Uusin digitaalisen maksamisen tulokas on Ruotsista lähtöisin oleva ja naapurimaassa suosittu Kivra, joka tuli Suomessa käyttöön vuonna 2020.
– Mielenkiintoista nähdä, yleistyykö sovellus Suomessa ja miten paljon tämänkaltaiset sovellukset ja palvelut osaltaan edistävät laskujen maksamista ajallaan.
Toisaalta Almi povaa luotonmyöntämisen muutosta. Digitalisaatio tuo luotonhallinnan markkinoille uusia toimijoita, ja dataa hyödynnetään yhä tarkempien palveluiden kehittämiseen ja paremman päätöksenteon tueksi. Luotonmyöntäjät saavat jo nyt katsoa kuluttajan suostumuksella erilaisia tietoja kuluttajan maksukäyttäytymisestä.
Täysin ongelmatonta henkilödatan hyödyntäminen ei ole, eikä siten sen koko potentiaalia ole saatu vielä käyttöön.
Tarvitaan uusia toimintamalleja, uusia teknologioita ja edelläkävijäorganisaatioita, jotka kehittävät tähän tarpeeseen uudenlaisia ekosysteemejä. Suostumukseen perustuvan tiedon hyödyntäminen sai kolauksen Vastaamon tietomurrosta, sillä kyseinen tapaus saa kuluttajat todennäköisesti varovaisemmaksi oman datan jakamisessa.
– Lähivuosina tehokkaasti hallittavissa oleva luottopäätösprosessi sekä osaava riskinhallintatiimi ja kumppaniverkosto nousevat tärkeään rooliin. Uusien tietojen hyödyntäminen vaatii muutoksia nykyisiin toimintamalleihin, joita on saanut tähän asti kehittää ilman suurempaa kiirettä.
Kumppanuuksien merkitys ja muiden toimijoiden näyttämä esimerkki korostuvat, kun yritykset hyödyntävät tekoälyn ja koneoppimisen mahdollisuuksia.
– Harva yritys on riittävän suuri, jotta se pärjäisi yksin. Suurten datamassojen hyödyntäminen luotonhallinnassa lisääntyy, mutta yritysten on hyvä saada tukea toimijoilta, joilla on jo kokemusta vastaavasta tekemisestä.
