Yrityksiltä jää nyt yhä isompia laskuja maksamatta. Siinä missä yritysten velkojen kappalemäärä on pysynyt viime vuosina tasaisena, kokonaisvelkamäärä euroissa on merkittävästi suurempi kuin vuonna 2017. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Lowell Analyysistä, joka kuvaa velkaantumiskehitystä ja maksukäyttäytymistä Suomessa.
– Yrityksillä on tapana venyttää maksurajoja, eli tilasto ei välttämättä kerro maksuvaikeuksista. Yrityksillä on koronavuonna ollut oikeita maksuvaikeuksia, mutta niiden lisääntyminen ei näy tilastoissa vielä merkittävästi, kommentoi Lowellin analyytikko Laura Kähkönen.
Yrityksiltä jää nyt yhä isompia laskuja maksamatta.
Konkurssimäärät ovat pysyneet pitkittyneen pandemian ajan kohtuullisella tasolla yritysten kasvaneesta velkataakasta huolimatta. Tällä hetkellä määrä on samalla tasolla kuin ennen pandemiaa, ja kevään 2020 konkurssipiikki on jäänyt toistaiseksi korona-ajan ainoaksi.
– Vasta pidempi aikaväli näyttää koronan todelliset vaikutukset konkurssikehitykseen. Merkkejä konkurssimäärien merkittävästä kasvusta ei kuitenkaan ole näkyvissä, Kähkönen jatkaa.
Kevään 2020 poikkeusaika hidasti yritysten kassankiertoa, mikä johti osaltaan velkojen kasvuun. Nyt vuotta myöhemmin yritykset siirtävät laskujaan perintään jopa nopeammin kuin ennen poikkeusaikaa ja vuoden 2019 postilakkoa.
– Perinnän aikaistamisella on huomattava vaikutus kassankiertoon. Mitä aiemmin perintä aloitetaan, sitä todennäköisempää on, että laskut tulevat maksetuksi.
Yritysten velkamäärä on lähes kolminkertaistunut ja kuluttajien velkamäärä lähes tuplaantunut vuodesta 2017.
Kuluttajien velan kokonaismäärän yhä kasvussa
Myös kuluttajien velan kokonaismäärä jatkaa kasvuaan. Vuoden 2021 alusta kuluttajien avoin velkamäärä on kasvanut neljän ensimmäisen kuukauden aikana 13 prosenttia.
– Kulutusluotot ja vakuudettomat lainat ovat kasvattaneet kuluttajien velkaa, mikä näkyy edelleen. Kuluttaminen ei ole poikkeusaikana vähentynyt, vaan muuttanut kohdettaan. Viime vuonna ei matkusteltu, mutta rahaa käytettiin senkin edestä esimerkiksi remontointiin, Kähkönen sanoo.
Eri ikäryhmien velkaantumiskehityksessä on nähtävissä huolestuttavia muutoksia.
Vuoden 2020 alussa kuluttajien kokonaisvelkamäärän kasvu notkahti hetkellisesti, kun postilakko ja koronapandemia aiheuttivat viivästyksiä perintään siirrossa ja muutoksia yritysten laskutusprosesseihin. Myös lakimuutokset, kuten laki korkokaton säätelystä, hidastivat kokonaisvelkamäärän kasvua.
Eri ikäryhmien velkaantumiskehityksessä on nähtävissä huolestuttavia muutoksia, sillä perintätapaukset kasvavat etenkin nuorimmissa ja vanhimmissa ikäryhmissä. Yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä perintätapaukset ovat olleet kasvussa koko viiden vuoden vertailujakson ajan.
Alle 20-vuotiaiden perintätapaukset ovat puolestaan olleet viime vuosina laskussa. Positiivinen kehitys pysähtyi vuonna 2020 ja tapaukset kääntyivät nousuun.
– Nuoret työskentelevät matalapalkkaisilla aloilla, joilla on ollut paljon lomautuksia ja irtisanomisia. Erityisen huolestuttavaa on se, ettei kyse ole ylikuluttamisesta, vaan nuoret jättävät maksamatta välttämättömiä menoja, kuten vuokria tai terveydenhuoltomaksuja.
Lowell Analyysi pohjautuu Lowellin tietokantaan ja huomioi sekä loppusyksyn 2019 postilakon että keväällä 2020 alkaneen pandemian vaikutukset. Molemmat tapahtumat vaikuttivat yritysten ja kuluttajien maksukäyttäytymiseen.
