Kun itsensä johtaminen vakiintuu työpaikoilla, yksittäisen johtajan henkilökohtaisten ominaisuuksien merkitys pienenee. Silti yrityksen johdolla ja esimiehillä tulee olla tiettyjä ominaisuuksia, jotka auttavat koko organisaatiota erottumaan markkinoilla. Elon toimitusjohtaja Satu Huber kiteyttää hyvän johtamisen neljään kulmakiveen: toivon luomiseen, inhimillisyyteen, nöyryyteen ja huumoriin.
Avoin organisaatio ottaa vastaan ja jakaa tietoa muiden hyväksi
Johtaja ei ole enää kaiken tietävä auktoriteetti, vaan kenellä tahansa työntekijällä voi olla uutta syvällistä osaamista ja näkemyksiä, jotka täydentävät johtajan osaamista. Kun tieto on kaikkien saatavilla ja sitä on tarjolla jopa liikaa, korostuu tiedon kriittinen arviointi entistä enemmän.
Yritys erottuu kilpailijoistaan, kun taitavat ihmiset osaavat tehdä töitä yhdessä. Tärkeintä ei ole tiedon määrä, vaan se miten tietoa käytetään ja jaetaan. Kukaan ei ole yksin fiksumpi kuin muut, vaan parhaat ratkaisut löytyvät yhdessä tekemällä ja oivaltamalla. Tiedon oikea hyödyntäminen liittyy myös johtajan kykyyn ottaa vastaan palautetta ja uusia ideoita.
– Avoimessa organisaatiossa voi kyseenalaistaa. Arvostan sitä, että prosesseihin ja asiakastyöhön mietitään uusia ideoita. Toisaalta ei pidä lannistua, vaikka muut eivät olisi heti avoimia uusille ideoille, Huber painottaa.
Kyky tunnistaa omat heikkoutensa ja vahvuutensa sekä pystyä tunnustamaan ne myös muille on keskeinen hyvän johtajan ominaisuus. Parhaimmillaan alaiset ovat johtajaa viisaampia, jolloin johtaja voi luoda edellytyksiä työntekijöiden keskittymiseen ja työssä loistamiseen.
Elon toimitusjohtaja Satu Huber näkee erilaisuuden vaalimisen johtajan voimavarana.
Työpaikalla saa jakaa hyviä ja huonoja hetkiä
Huberin mukaan yksi isoimmista muutoksista työelämässä ja johtamisessa on kodin ja työpaikan rajojen hämärtyminen. Vielä 2000-luvun alussa kehityskeskusteluissa henkilökohtaiset asiat pidettiin visusti ulkopuolella.
Enää työtä ja kotia ei eroteta yhtä selkeästi, eikä kodin iloja ja suruja olisikaan helppo jättää työpaikan ulkopuolelle tai toisinpäin. Tätä muutosta Huber on itsekin halunnut edistää työpaikoilla. Työkyvyn ylläpitämiseksi on tärkeää, että vaikeitakin elämäntilanteita voi jakaa muille.
– Ihminen on kokonaisuus, ei kone. Onneksi työkykyyn vaikuttavat asiat on pikkuhiljaa ymmärretty paremmin, huomauttaa Huber.
Huber kertoo, että aikanaan muutama kollega tokaisi, ettei työpaikalle tulla hauskanpitoon. Heille Huber vastaa, että työpaikalla olosta tulee myös nauttia. Töissä kohdataan myös vaikeita tilanteita, eikä työ ole pelkkää hauskuutta, mutta kun työpaikalla kuitenkin vietetään iso osa elämästä, tulisi työkavereiden seurassa viihtyä ja huumoria ylläpitää. Myös johtajalle huumorintaju ja kyky nauraa itselle ovat oleellisia taitoja.
Koko elämäntarinaansa ei tarvitse kertoa, mutta työpaikan ihmissuhteet ja yhdessä tekeminen vahvistuvat, kun henkilöt tuntevat toistensa taustoja ja elämäntilanteita.
– Jos esimerkiksi kokouksessa kollega vaikuttaa poissaolevalta ja seuraa kännykkäänsä, hän saattaa odottaa huolestuneena viestiä lapseltaan tai iäkkäältä vanhemmaltaan. Jos muut eivät tiedä tilanteesta, saattaa käytös vaikuttaa epäsopivalta muiden silmissä.
Muutoksessa tarvitaan toivoa
Korona on tämän hetken puhutuimpia aiheita myös johtamisessa. Johtamisen kulmakivien hallitseminen korostuu myös muutoksessa. Huberin mukaan epävarmoina aikoina tarvitaan suunnannäyttäjiä sekä taitoa kuunnella ja tehdä yhteistyötä. Ihmiset tekevät kaikkina aikoina parhaansa, kun johtajalla on myös tunneälyä.
Kaikki muutokset eivät johdu epävarmuudesta. Koronan rinnalla Suomi muuttuu ja kansainvälistyy, mikä niin ikään edellyttää uusien tapojen omaksumista.
– Monimuotoisuuden edistäminen tulee ottaa huomioon niin yritysten sisällä kuin ulkopuolella. Liian samanlaisissa ja -näköisissä tiimeissä ei ehkä osata olla eri mieltä. Erilaiset ihmiset tuovat uusia vahvuuksia, Huber muistuttaa.
