Ehdotuksessa rekisteri perustettaisiin Verohallinnon alaisuuteen vuoden 2019 alussa tulossa olevan tulorekisterin yhteyteen. Julkisesti ylläpidetty, keskitetty rekisteri vastaisi myös tiedonkeruusta. Näin rekisteri poikkeaa muun muassa ruotsalaisesta mallista, joka perustuu useisiin kilpaileviin kaupallisiin rekistereihin, joilla on käytössään samat tiedot.
Suomalaisten luotonantajien käytössä rekisteri voisi Erkki Kontkasen mukaan olla vuoden 2023 alussa, jos lainsäädäntö, rekisterin tekninen toteutus ja tietojenkeruu etenevät sujuvasti.
Positiivinen luottorekisteri läpivalaisisi kotitalouksien velkatilannetta ja antaisi työkaluja asiakaskohtaisemmalle luottojen hinnoittelulle. Vuoteen 2023 on kuitenkin vielä pitkä aika.
Positiivinen rekisteri lisää kotitalouksien läpinäkyvyyttä
Selvityksen mukaan julkinen ja keskitetty malli on kustannustehokas: sillä voidaan parhaiten taata kansalasten tietosuoja ja tietoturva, ja se antaa myös viranomaisille parhaan mahdollisuuden hyödyntää yhdistettyjä tulo- ja luottotietoja esimerkiksi tilastoinnissa.
Selvityksen vastaanottanut oikeusministeri Häkkänen korostaa, että yksityishenkilöiden ylivelkaantuminen ei ole yksin heidän henkilökohtainen asiansa, vaan kansantalouteen vaikuttava tekijä.
– Viranomaisten on pystyttävä paremmin kontrolloimaan tätä kokonaisuutta, ja jokaisen ihmisen on ymmärrettävä paremmin, mikä on heidän maksukykynsä ja kykynsä hallita tulevaisuuden talouttaan. Yksilön ja yhteiskunnan talouden vakauden kannalta tarvitsemme kotitalouksille paremmat tähän, Häkkänen sanoo.
Häkkäsen mukaa myös poliittiset päättäjät tarvitsevat tietoa siitä, missä kotitalouksien velkaantumisen osalta mennään.
Velvollisuus luottotietojen luovuttamiseen ja käyttöön
Positiivisen luottorekisterin avulla luottolaitokset voivat tehdä nykyistä luotettavampia luottopäätöksiä: luotonhakijoiden maksukykyä voisi jatkossa tarkastella tulotietojen ja voimassaolevien luottojen valossa.
Jos rekisteri toteutuu ehdotetussa muodossa, kaikki suomalaisille yksityishenkilöille luottoja antavat tahot määrätään antamaan tietoja ja käyttämään tietoja luotonannon perustana. Jos luotonhakija ei ole luottokelpoinen, luottoa ei saa myöntää. Mikäli luotottaja ei toimita tietoja tai käytä rekisteritietoja luotonantonsa perustana, luotonantajalle voidaan määrätä seuraamuksia.
Tavoitteena on, että rekisteri koskee laajasti myös kansainvälisiä luotottajia ja esimerkiksi internetin kautta toimivia kulutusluotonantajia, eikä rajoitu ainoastaan finanssivalvonnan alaisiin yrityksiin.
Pelkkä maksuhäiriötieto ei kerro maksukyvystä
Suomessa oli kesäkuun lopussa ennätykselliset 379 000 henkeä, joilla oli maksuhäiriömerkintä. Yli puolet näistä oli saanut uuden merkinnän tämän vuoden aikana. Suomen Pankin mukaan Suomessa on kulutusluottoja 16 miljardia euroa, josta vakuudettomia luottoja on 11 miljardia euroa. Tilanne huolestuttaa kotitalouksia talousongelmissa auttavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzaria.
– Meillä pystyy hyvin pitkään välttelemään maksuhäiriömerkintää ottamalla uutta luottoa, vaikka todellisuudessa ei olisikaan maksukykyinen, Pantzar sanoi Talouselämä-lehden haastattelussa heinäkuussa.
Hän arvioi, että positiivinen luottorekisteri voisi parantaa tilannetta.
– Jos käytössä olisi positiivisen luottotiedon arvioimisjärjestelmä, on hyvin todennäköistä, että luottoa saavia ihmisiä olisi merkittävästi vähemmän kuin tällä hetkellä.
Toisaalta: paremmalla tietopohjalla maksuhäiriömerkintöjen saaneiden joukosta on mahdollista tunnistaa maksukykyisiä asiakkaita, muistuttaa Lowell Suomen toimitusjohtaja Tuija Keronen. Maksuhäiriömerkintä pysyy rekisterissä 2–3 vuotta, vaikka velkarästit olisi hoidossa ja talous tasapainossa.
– Luottotietojärjestelmä tulisi tällä ehdotuksella kokonaisremonttiin, jota se on tarvinnut. Ollakseen vastuullista ja kilpailukykyistä, luottopäätösten tekemisessä tarvitaan automaatiota ja luotettuja tietojärjestelmiä. Verohallinto olisi tässä mielessä hyvä koti positiiviselle luottorekisterille, Keronen arvioi.
Positiivinen rekisteri vain luotonantoon
Positiivisen rekisterin tietoja voisi käyttää vain luotonantoon sekä erikseen määriteltyjen viranomaistehtävien hoitamiseen. Ehdotus poikkeaa tältä osin muun muassa Ruotsin mallista sekä nykyisestä suomalaisesta maksuhäiriörekisteristä. Niistä tietoja saavat myös muun muassa vuokranantajat ja työnantajat silloin, kun ovat palkkaamassa henkilöä vaativiin taloudellisiin tehtäviin.
Suurimpia pankkeja ja vakuutusyhtiöitä edustava Finanssiala ry on samaa mieltä selvityksen kanssa siitä, että järjestelmän on oltava kustannustehokas ja että sen tietoja pitäisi käyttää rajattuun tarkoitukseen.
– Pankkien myöntämien luottojen lisäksi kaikkien pienlainayhtiöiden, pankkikonsernien ulkopuolisten rahoitusyhtiöiden sekä ulkomaisten luotontarjoajien myöntämien luottojen tulee sisältyä järjestelmään, Finanssiala ry:n lakimies Antti Laitila sanoo.
Viranomaisten ylläpitämä rekisteri on käytössä useissa EU-maissa, ja niistä on parhaimmillaan vuosikymmenten kokemukset. Täysin vastaavaa rekisteriä, joka velvoittaisi kaikki luotonantajat antamaan tietoja ja langettaisi sanktioita laiminlyönneistä, ei muualla ole.
Suomalainen järjestelmä on ensimmäinen, joka säädetään EU:n tietousoja-asetuksen eli GDPR:n mukaan. Siksi sille asetetaan hyvin kattavat tietosuoja- ja tietoturvavaatimukset. Luotonhakijoilla tulee olla myös mahdollisuus tarkistaa omat tietonsa sekä tiedot rekisterin käytöstä.
Lowell Suomen Tuija Kerosen mukaan tulo- ja luottotietojen yhdistelmä antaa mahdollisuuden luotonantajille joustavampaan hinnoitteluun: ne, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin, hyötyvät siitä.
Myös selvityksen tekijä arvioi rekisterin vaikuttavan jonkin verran luottojen korkotasoon.
– Kun luotonantajilla on tarkempi tieto luotonantoon vaikuttavista seikoista, se voi joillakin nostaa perittävää korkoa. Mutta vaikutus voi olla myös positiivinen niin, että jos ihmisellä on asiat kunnossa, luottotiedot alentavat korkoa, Kontkanen sanoo.
Nyt julkistettu selvitys on osa oikeusministeriön valmistelemaa ylivelkaantumisen hallinnan pakettia, johon kuuluu lisäksi muun muassa kuluttajaluottojen korkosääntelyn kiristäminen, kuluttajaluottojen mainonnan kiristämisen selvittäminen, talous- ja velkaneuvonnan parempi resursointi ja taloustaitojen koulutuksen vahvistaminen.
Positiivisen rekisterin perustamiskuluksi on arvioitu 20 miljoonaa euroa, josta vastaavat Verohallinnon tulorekisteriyksikkö ja Suomen Pankki. Vuotuiset noin kolmen miljoonan käyttökulut on määrä kattaa rekisterin käyttömaksuilla.
