Luottopäätöksen tekijä joutuu olettamaan, että historiallinen tieto kuvaa myös tulevaa. PwC:n asiantuntija Mika Miettinen mukaan maksuviivetietoja kannattaisi hyödyntää luottokaupassa nykyistä tehokkaammin.
Yritykset myyvät tuotteita ja palveluja muille yrityksille lähes poikkeuksetta luotolla, mutta luottopäätöksiä tehdään edelleen puutteellisilla tiedoilla. Tätä mieltä on PwC:n asiantuntija Mika Miettinen, jolla on pitkä kokemus luottoriskien arvioinnista sekä luottokaupan teknisestä ja kaupallisesta kehittämisestä.
Suomalaiset yritykset hyödyntävät luottopäätösten teossa pääasiassa omaa reskontraansa. Jos asiakasyrityksellä on laskuja maksamatta, uusia tuotteita tai palveluja ei toimiteta ennen kuin asiat hoidetaan kuntoon. Lisäksi luottopäätösten tukena käytetään julkisista rekistereistä saatavia tietoja.
– Esimerkiksi tilinpäätöstietoja, joita täydennetään sisäisistä tai ulkoisista lähteistä saatavilla luottoluokituksilla, Miettinen sanoo.
Julkinen maksutieto kertoo vain menneestä
Miettisen mukaan tilinpäätöstiedot ovat Suomessa varsin luotettavia ja helposti saatavilla. Toimintansa vakiinnuttaneita yrityksiä voikin yleensä luotottaa tilinpäätös- ja luottoluokitustietojen perusteella – ellei mitään yllättävää tapahdu.
– Julkisten tietojen suurin puute on, etteivät ne ole ajan tasalla olevaa tietoa. Luottopäätöksen tekijä joutuu olettamaan, että historiallinen tieto kuvaa myös tulevaa, Miettinen huomauttaa.
Luottoluokitusten keskeinen heikkous puolestaan on, että ne muuttuvat varsin hitaasti. Ne reagoivat kankeasti yrityksen maksuvalmiuden nopeaan heikkenemiseen.
– Rating lasketaan yleensä yrityksen maksukäyttäytymisen 3 tai 6 kuukauden keskiarvosta. Siksi yksittäinen häiriö saattaa näkyä vasta kuukausien viiveellä.
Maksuviiveet ennakoivat Anttilan konkurssia
Miettisen mielestä luotolla myyvä yritys tarvitsee luottoluokitustietojen rinnalle ajantasaista tietoa asiakasyritysten maksuvalmiuden kehityksestä.
– Oman yrityksen reskontran ohella voi olla paikallaan käyttää ulkoisten palveluntarjoajien keräämää maksuviivetietoa.
Kasaantuvat ongelmat laskujen maksussa kertovat talousvaikeuksista ja ennakoivat jopa yrityksen konkurssia tai yrityssaneerausta. Hyvä esimerkki oli viime heinäkuussa konkurssiin mennyt Anttila. Lowellin keräämä maksuviivedata kertoi jo helmi–maaliskuun vaihteessa, että tavarataloketjun maksuviiveet olivat lähteneet selvään kasvuun sekä kappale- että euromääräisesti.
Maksuhäiriötiedoissa Anttilan vaikeudet eivät tuolloin näkyneet. Yritys pystyi vielä maksamaan laskunsa, tosin huomattavalla viiveellä. Ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän yritys sai vasta kun se oli jättänyt kesällä konkurssihakemuksen käräjäoikeuteen.
Miettinen huomauttaa, että asiakasyrityksen ongelmista ei saa välttämättä tietoa ennen kuin on jo lappu luukulla.
– Siksi kattava ja ajantasainen seuranta on tärkeää. Mitä aiemmin maksuongelmat havaitaan, sitä nopeammin luottoa myöntänyt yritys voi reagoida tilanteeseen.
Auditointi paljastaa heikot kohdat
PwC auttaa asiakasyrityksiään kehittämään luottopolitiikkaansa muun muassa auditointien avulla. Auditoinnissa käydään läpi luottoliiketoiminnan ja siihen liittyvien prosessien vaatimuksenmukaisuutta eli sitä, että toiminta on sisäisten ohjeistusten ja ulkoisen sääntelyn mukaista.
– Auditoinnin keskeinen hyöty ovat prosessin aikana havaitut kehittämiskohteet. Aina on asioita, joita yritys voi tehdä entistä fiksummin.
Miettisen mukaan tyypillinen parannuskohde on riskien hallinnan parantaminen. Myös
luototettavien asiakkaiden maksukäyttäytymisen seurannassa on vielä paljon kehitettävää.
– Pääsääntöisesti suomalaiset yritykset maksavat laskut eräpäivänä. On kuitenkin yrityksiä, jotka viivyttävät maksua viimeiseen saakka. Siksi saatavien hallinta on keskeinen kysymys.
– Viiveeseen laskun maksamisessa tulee puuttua välittömästi. Prosessi tulee aloittaa heti, ei viikon tai kahden päästä. Siinäkin yrityksissä riittää kehitettävää, Miettinen arvioi.
24.2.2017
Teksti Matti Remes
Kuva Vesa Tyni
Grafiikka Linda Macken
