Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2018 käräjäoikeuksiin jätettiin 4 533 yksityishenkilön velkajärjestelyhakemusta. Näistä noin 75 prosenttia kävi jollakin tapaa käsittelyssä Lowellilla. Yksityishenkilön velkajärjestely on laissa säädetty menetelmä, jossa velalliselle laaditaan hänen maksukykyynsä mukautettu maksuohjelma. Velkoja maksetaan takaisin tavallisesti 3–5 vuotta, jonka jälkeen jäljelle jääneet velat saa anteeksi. Velkajärjestelyn tarkoituksena on saattaa maksuvaikeuksiin joutunut henkilö takaisin yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi.
Mitkä velat kuuluvat velkajärjestelyn piiriin?
Velkajärjestelyn aluksi tehdään velkaselvittely. Selvitystä varten velkojan tulee ilmoittaa velalliselle kirjallisesti kaikki olennainen tieto velkajärjestelyn piiriin kuuluvista saatavista. Velallisen tulee pyytää tietoja velkojilta itse.
Velkajärjestelyn piiriin kuuluvat kaikki velat, joiden peruste on syntynyt ennen järjestelyn aloittamista. Tämän jälkeen syntyneet velat ovat uutta velkaa, eivätkä siten kuulu menettelyn piiriin.
Velkajärjestelyn ehdot ja esteet – kenelle velkajärjestely myönnetään?
Velkajärjestely voidaan myöntää maksukyvyttömälle henkilölle, mikäli hänen taloudellinen tilanteensa on heikentynyt pääasiallisesti ilman omaa syytä. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi sairaus, työkyvyttömyys tai työttömyys, tai jos velkajärjestelyyn on muuten painavat perusteet.
Velkajärjestelyn esteet ovat hieman ehtoja monimutkaisempi kokonaisuus. Erilaisia esteitä on lueteltu laissa 11. Yleisin näistä on kevytmielisyyseste, joka viittaa piittaamattomaan ja vastuuttomaan velanottoon. Kevytmielisyysesteen ehdot voivat täyttyä esimerkiksi silloin, jos henkilö on velkaantunut voimakkaan peliriippuvuuden seurauksena.
Yksittäinen este ei kuitenkaan välttämättä torppaa järjestelyyn pääsemistä, sillä lain mukaan jokaisessa tapauksessa on tarkasteltava aina kokonaisuutta. Siksi niin sanotut painavat syyt voivat olla perusteena järjestelyn myöntämiselle laissa esitetyistä esteistä huolimatta. Painavia syitä arvioitaessa otetaan huomioon esimerkiksi velallisen toimet velkojen maksamiseksi, velkaantumisesta kulunut aika sekä muut olosuhteet. Velallinen on esimerkiksi saattanut pyrkiä parantamaan taloudellista tilannettaan, jotta voisi maksaa velkojaan, peliriippuvainen on voinut hakeutua hoitoon. Velkajärjestely voidaan myöntää myös silloin, kun velallisella on alaikäisiä lapsia elätettävänään.
Viime vuosina velkajärjestelyn myöntämisessä on korostunut sosiaalinen näkökulma ja este järjestelylle todetaan nykyisin entistä harvemmin.
Aloituspäätöksen oikeusvaikutukset
Velkaselvittelyn jälkeen velallinen laatii velkajärjestelyhakemuksen. Tässä vaiheessa velkojan kannattaa turvata oma asema tarkastamalla, että lasku varmasti kuuluu järjestelyn piiriin, ja että se on ilmoitettu maksuohjelmaehdotuksessa oikeanmääräisenä.
Velkoja voi myös esittää maksuohjelmaehdotuksesta väitteitä selvittäjälle tai käräjäoikeudelle, jos kokee, että siihen on intressiä ja tarvetta.
Kun velkajärjestelystä tehdään aloituspäätös, astuu voimaan useita erilaisia kieltoja, joista tärkeimmät ovat maksukielto ja perintäkielto. Veloille ei aloituspäätöksen jälkeen myöskään kerry viivästyskorkoa. Kieltojen tarkoituksena on rauhoittaa tilanne ja varmistaa, että maksuohjelma saadaan laadittua rauhassa.
Mitä velkojan kannattaa seurata maksujärjestelyn aikana?
Velallisen on noudatettava vahvistettua maksuohjelmaa. Ohjelman aikana ei saa tieten tahtoen heikentää omaa maksukykyään. Jos maksukyky heikkenee, on ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla sitä saa parannettua. Jos kyseinen henkilö esimerkiksi jää työttömäksi, hänen on haettava töitä aktiivisesti.
Velallisella on oikeus lykätä suorituksia maksuohjelman aikana 3–5 kuukauden maksuvelvollisuutta vastaavan määrän verran ohjelman pituudesta riippuen. Tämän aikana maksuohjelmaa voidaan muuttaa esimerkiksi silloin, jos ohjelmasta puuttuu jokin velka, epäselvän velan määrä on tarkentunut, ohjelman vahvistamisen jälkeen on paljastunut uusia seikkoja tai velallisen maksuvara on heikentynyt.
Velkajärjestelyyn kuuluu myös lisäsuoritusvelvollisuus, jonka mukaan velallisen tulee maksaa velkojille osa lisääntyneistä tuloistaan tai saamistaan varoista, kuten perinnöstä. Lisäsuoritusvelvollisuus koskee maksuohjelman voimassaoloaikaa.
Velkajärjestelyn päättyminen
Velkajärjestely päättyy, kun sen kesto on tullut täyteen ja velallinen on maksanut kaikki suoritukset sovitusti.
Sekä velallinen että velkoja hakea maksuohjelman raukeamista myös kesken ohjelman. Jotta maksuohjelma raukeaa, velallisen toiminnan tulee olla todella moitittavaa. Se, että velallinen hakisi keskeyttämistä itse, on myös hyvin harvinaista. Jos ohjelma kuitenkin päätetään keskeyttää, velat palaavat siihen tilanteeseen, missä ne ovat olleet ennen maksuohjelman aloittamista.
Harvalla velkajärjestelyyn hyväksytyllä velallisella on niin hyvät maksuvarat, että kaikki velat tulisivat maksuohjelmalla maksetuiksi. Käytännössä velallinen saa siis osan veloistaan anteeksi. Vaikka velkoja menettää osan saatavistaan, on velkajärjestely kuitenkin mahdollisuus olennaiseenkin rahasuoritukseen tasapuolisesti eri velkojien kesken. Taloudellisesti kannattamaton perintä voidaan päättää kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla velkajärjestelyyn.
