Vuokralainen saattaa perustella vuokrarästejä sillä, että asunto ei ole ollut sovitussa kunnossa. Usein vedotaan esimerkiksi homeeseen, muurahaisiin, hajuhaittoihin tai huonolaatuiseen veteen.
Vuokranantaja taas ei välttämättä ole valmis ottamaan syytä niskoilleen. Mistä muurahaiset ovat peräisin? Kenen matkalaukussa luteet ovat joutuneet asuntoon?
Kyse on toisen kodista ja toisen omaisuudesta. Näissä istunnoissa itku, raivo ja suru ovat usein vahvasti läsnä.
Näin kävi myös eteläsuomalaiselle pariskunnalle. Kun vuokrat jäivät usealta kuukaudelta maksamatta, ne menivät perittäväksi. Pariskunnan mukaan kodissa oli kuitenkin ilmennyt paljon puutteita, joista pahin oli homeongelma. Tässä tapauksessa pariskunta yritti todistaa asiaa toisen puolison sairauskertomuksella ja muutamalla valokuvalla. Sairauskertomuksesta ei kuitenkaan ilmennyt, että sairaudella olisi jotain yhteyttä homealtistukseen.
Vuokralaisen päävelvoite on maksaa vuokra, ja sen pariskunta oli laiminlyönyt. Käräjäoikeus tuomitsi asukkaat maksamaan yli vuoden rästissä olleet vuokrat. Myös vuokrasuhde purkautui.
Läheisen nimiin isot velat – kenellä maksuvelvollisuus?
Tapoja saada haltuunsa toisen verkkopankkitunnukset on monia. Joskus ikäihminen antaa tunnuksensa luottosukulaiselleen raha-asioiden hoitamista varten, joskus oma puoliso käyttää tunnuksia luvatta.
Tunnusten haltijan nimiin tehdään mittavat velat, ja perintäkirjeet ja haasteet piilotetaan.
Näin kävi myös pääkaupunkiseudulla elävälle naiselle, jonka aviomies oli ottanut kulutusluoton naisen henkilötietoja ja verkkopankkitunnuksia käyttämällä. Mies ei ollut kertonut kulutusluotosta vaimolleen, ja luoton jäätyä maksamatta mies oli hävittänyt myös kotiin tulleet muistutus- ja perintäkirjeet.
Kun asia vihdoin selvisi vaimolle, alkoi yli kaksi vuotta kestänyt pitkä riitely siitä, kumman pitää maksaa velka. Nainen oli säilyttänyt tunnuksia ja avainlukulistaa samassa paikassa kotiin tulevien laskujen kanssa, ja molemmat puolisot pääsivät niihin helposti käsiksi.
Käräjä- ja hovioikeuden päätösten jälkeen juttu eteni korkeimpaan oikeuteen asti. Korkein oikeus katsoi, että pankkitunnusten ja avainlukulistan säilyttäminen tällä tavoin oli huolimatonta, ja vaimo joutui lopulta maksamaan miehensä salaa ottaman velan.
Suuret tunteet johtavat velkariitoihin
Yllättäen myös eläinlääkärimaksuista riidellään oikeudessa. Riitautuksen takana eivät välttämättä ole järjelliset syyt, vaan lemmikin sairauden tai kuoleman aiheuttama suru.
Lemmikki saatetaan esimeriksi lopettaa hyvässä yhteisymmärryksessä lääkärin kanssa. Ajan kuluessa omistajan mieli ja muistikuvat kuitenkin muuttuvat. Hän kokee, ettei ole tullut kuulluksi tai että palvelu oli huonoa. Laskut jäävät maksamatta ja etenevät perintään. Kun tunteet vievät voiton, pienistäkin summista saattaa sukeutua iso riita.
Erityisen suurten tunteiden kanssa joudutaan tekemisiin silloin, jos velallisen omaisuutta – kotia tai autoa – aletaan konkreettisesti ulosmitata. Tässä kohtaa riidellään siitä, mitä omaisuuseriä voidaan ulosmitata. Miten tehdään auton kanssa, jos työtön velallinen tarvitsee sitä työnhaussa? Jos kotitalo menee myyntiin, millä hinnalla sen voi myydä?
Riita-asia rahojen riittävyydestä
Velkajärjestelyssä velkaa maksetaan muutaman vuoden ajan oman maksukyvyn mukaan, ja maksamatta jäävä osa veloista annetaan yleensä anteeksi. Riitaa syntyy, jos velallinen ei halua maksaa sovittua osaa, vaikka laskennallisesti hänen rahansa pitäisi siihen riittää.
Joskus henkilön velvollisuutta maksaa lasku tai luotto voidaan huojentaa sosiaalisen suoritusesteen perusteella. Se tarkoittaa tilannetta, jossa maksun viivästyminen johtuu sairaudesta, työttömyydestä tai muusta yllättävästä asiasta, jota ei ole voinut ennakoida.
Sosiaalista suoritusestettä arvioitiin muun muassa tapauksessa, jossa siihen vetosi työttömäksi jäänyt nainen. Hän ei enää pystynyt hoitamaan luottokorttivelkaansa jäätyään Kelan päivärahan varaan. Ennen sitä nainen oli hoitanut maksut asianmukaisesti työttömyydestään huolimatta. Oikeus kuitenkin katsoi, ettei tässä tapauksessa voitu soveltaa sosiaalista suoritusestettä, koska putoaminen Kelan päivärahalle ei tullut naiselle ennalta-arvaamattomasti. Lisäksi hän oli tehnyt lisää luottokorttivelkaa juuri ennen sitä.
Pitääkö maksaa tuote, joka on ostajan mielestä virheellinen?
Toimitettuihin tuotteisiin ja tilaajan vastuuseen liittyy myös näkemyseroja, joiden selvittely työllistää oikeusistuimia. Asiakas on tilannut maatalouskoneeseensa vääränlaisen kauhan. Toinen on ostanut parvekelasit, jotka eivät sovikaan hänen parvekkeelleen. Kolmas haluaa palauttaa laitteen, joka ei toimi niin kuin pitäisi.
Asiakas kieltäytyy maksamasta tai tahtoo rahansa takaisin; myyjä haluaa saada tai pitää rahansa. Kenen vika, kuka maksaa? Onko myyjä myynyt virheellisen tai väärän tuotteen? Vai onko syy asiakkaan omassa huolimattomuudessa?
Kun yhteisymmärrykseen ei muutoin päästä, linjanvedon joutuu tekemään tuomari.
Juttuun on haastattelu Lowellin lakimiehiä.
