Suomen aikuisväestöstä ainakin yhdeksän prosenttia on ylivelkaantuneita. Tähän joukkoon kuuluvat ne, joilla on luottotiedoissaan maksuhäiriömerkintä ja joiden velkaongelmaa on lähdetty jollakin tavalla ratkomaan.
– Kuilun partaalla olevia on huomattavasti enemmän. Koko ajan tulee uusia henkilöitä maksuhäiriöiden piiriin, Takuusäätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar sanoo.
Pahin velkaantumisriski on varhaisessa aikuisuudessa elävillä 25–35-vuotiailla. Vakavia maksuvaikeuksia on kuitenkin kaikenikäisillä, ja velkaongelmien on huomattu yleistyneen jopa eläkeiän ylittäneillä.
Nykyinen maksuhäiriörekisteri on luotu luotonantajien avuksi tunnistamaan henkilöt, joilla on kohonnut riski luoton takaisinmaksussa. Rekisteri saa Pantzarilta kiitosta siitä, että – silloin kuin asiakkaan luottotiedot tarkistetaan – maksuhäiriöisten ihmisten velkaantuminen voidaan saada aisoihin, kun lisävelan syntyminen estetään.
– Isoin ongelma on siinä, että meillä luottotietoihin kerätään pelkästään tietoa maksuhäiriöistä, eikä siitä, onko henkilöllä varaa ottaa uutta velkaa. Nyt rekisteri kertoo vain sen, onko ihmisillä ollut ongelmia ennen.
Selviääkö asiakas uusista luotoista?
Lowellin varatoimitusjohtaja Seppo Lahtinen pitää hyvänä, että Suomessa on keskitetyt rekisterit maksuhäiriöistä.
– Luotettava luottopäätösten teko perustuu tietojärjestelmiin ja automaatioon, ja rekisterit tukevat tehokasta toimintaa.
Selvänä puutteena Lahtinenkin näkee sen, että meillä ei ole rekisteriä, joka auttaisi arvioimaan luotettavasti luotonhakijan kykyä selviytyä uudesta luotosta.
– Meillä ei jaeta tietoja henkilön voimassa olevista luotoista eikä tietoa, jos henkilö on hoitanut laskunsa, lainansa ja muut raha-asiansa kunnolla. Luotonmyöntäjä näkee nämä asiat vain oman asiakkaan ja yhden asiakassuhteen osalta, Lahtinen sanoo.
Maksuhäiriö tulee myöhään
Yksityisiä vuokranantajia edustava Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva löytää maksuhäiriöihin perustuvasta järjestelmästä paljon kehitettävää. Koro-Kanervan mukaan auttaisi, jos käyttäjä näkisi, mistä häiriömerkintä on syntynyt: onko kyseessä hoitamaton osamaksuostos, maksamaton kännykkälasku vai kuukausien vuokrarästit. Myös nopeutta pitää saada lisää.
– Tuomioistuimista ei tule kovin nopeasti rekisteriin merkintöjä, Koro-Kanerva sanoo.
Tästä johtuu järjestelmän pahin puute: maksuhäiriömerkintä perustuu toimintaan, joka on tapahtunut monta kuukautta aiemmin. Ennen merkinnän syntymistä tilanteen voi siis saada jo tosi pahaan jamaan.
– Ihminen voi olla pahastikin velkaantunut, ilman että hänestä on missään mitään merkintää. Moni sinnittelee esimerkiksi pikavippien kanssa pitkään riskirajalla.
Toisaalta yksittäinen maksuhäiriömerkintä pysyy rekisterissä 2–3 vuotta, eikä tieto poistu, vaikka velkarästit olisi hoidossa ja talous tasapainossa.
Viranomaisratkaisuihin perustuva primitiivinen maksuhäiriötietojärjestelmä johtaa siihen, että velkaantuminen jatkuu,
ilman että yksikään luotottaja tietää luotonhakijaan liittyvästä riskistä, Seppo Lahtinen toteaa.
Positiivinen luottorekisteri myötätuulessa
Kuluttajien voimassa olevat luotot kokoavan ns. positiivisen luottorekisterin perustamisen kannattajiksi ovat alkuvuoden aikana ilmoittautuneet muiden muassa rahoituslaitoksia edustava Finanssiala sekä Finanssivalvonnan puheenjohtaja ja Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn.
Toistaiseksi suomalainen luottotietolaki on estänyt muiden kuin maksuhäiriötietojen keräämisen luotonantajien luottopäätösten tueksi. Kuluttajasuojan kannalta tilanne on ristiriitainen.
– Jos henkilö on pahasti velkaantunut, olisi hänenkin etunsa, että tieto tästä olisi käytettävissä, jottei hän saisi lisää lainaa esimerkiksi pikavippeinä. Toisaalta valitetaan sitä, että luottotietomerkinnät haittaavat elämää. Eikö sen juuri niin pidä mennäkin, jottei velkaantuminen jatku, Lahtinen kysyy.
Ei positiivisen luottotiedon kerääminen kaikkia ongelmia poistaisi, mutta se toisi paljon uusia välineitä siihen, että velkaongelmia estettäisiin.
– Tällä hetkellä rahaluottojen myöntäminen kuluttajille perustuu pitkälti ihmisen itse antamiin tietoihin ja lomakkeiden täyttämiseen, mikä on aika alkeellinen tapa toimia.
Lahtinen peräänkuuluttaa toimenpiteitä positiiviseksi luottorekisteriksi, muttei niin, että tiedonkerääjänä olisi yksi julkinen taho, esimerkiksi Suomen Pankki.
– Meillä ei ole nyt monopolia enkä toivo sitä jatkossakaan. Parhaiten tätä alaa vievät eteenpäin ketterät palveluntarjoajat. Ne kehittävät laajan tiedon ja asiakastarpeiden pohjalta palveluita, joita esimerkiksi luotollista myyntiä harjoittavat yritykset tarvitsevat.
Takuusäätiön Juha Pantzar kannattaa positiivisen luottotiedon käyttöä lainapäätöksiä tehtäessä, mutta kaikenlaisille rekistereille hän antaa pakit. Periaatteellinen ongelma on Panzarin mukaan se, että ihmisten maksuhäiriötiedoilla tehdään bisnestä.
– Onko järkevää, että tämä on ainoa tapa, jolla valvotaan hyvää luotonantotapaa, Pantzar kysyy.
Reaaliaikaista täsmätietoa ilman rekistereitä
Järjestelmiä kehitetään digitaalisuuden ja tekoälyn avulla alati nopeammiksi, jopa reaaliaikaisesti toimivaksi. Pantzarin mielestä positiiviseen maksukäyttäytymiseen liittyvää informaatiota voisi hyödyntää ilman pysyviä rekistereitä. Jo nykyiset big dataa louhivat edistyneen analytiikan työkalut pystyvät siihen.
– Ihmisten maksukykyä koskevaa tietoa voitaisiin jatkossa hakea ilman pysyviä rekistereitä niin, että luotonmyöntäjät luovuttavat tietoja muille luotottajille. Kun yhdistetty tieto on käytetty, se tuhottaisiin, jolloin ei syntyisi mitään rekisteriä, Pantzar sanoo.
Myös Seppo Lahtinen uskoo dynaamisiin ja itseoppiviin luottopäätösjärjestelmiin.
– Jo tänä päivänä ihmisen käyttäytymisestä voidaan tunnistaa monia asioita, jotka korreloivat kohonneen luottoriskin kanssa, mutta näiden tietojen jakaminen eri toimijoiden kesken on erittäin rajoitettua. Näitä asioita sovelletaan jo nyt yritysluototuksessa ja uskon niiden tulevan myös kuluttajapuolelle.
16.8.2017
Teksti Jukka Nortio
Kuvat Takuu-Säätiö, Lowell, Linda Macken
Näin vuokranantaja käyttää maksuhäiriötietoja
Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanervalla on käsitys, miten tuhannet yksityiset vuokranantajat käyttävät maksuhäiriötietoja.
Valtaosa vuokranantajista tarkistaa maksuhäiriötiedot, kun valitsee vuokralaiskandidaatteja loppusuoralle. Osa on ehdottomia: vuokrasopimusta ei tule, jos asuntoa hakevalla on maksuhäiriömerkintä. Osa ottaa tarkemmin selvää, mistä ja milloin merkintä on tullut ja tekee johtopäätöksen sen perusteella.
On vielä kolmaskin, hieman yllättävä, tapa reagoida.
– Maksuhäiriömerkintä ei aina estä vuokra-asunnon saantia. Moni vuokranantaja huomaa, että vuokralainen, jolla on maksuhäiriömerkintä, onkin sitoutuneempi ja pitää asunnosta paremman huolen kuin sellainen jolla merkintöjä ei ole. Näin siksi, että hänellä on yleensä vaikeampi saada asunto.
Perinnän suunnittelu on toinen paikka, missä vuokranantaja tarvitsee maksuhäiriötietoa.
– Jos merkintöjä on paljon, ei vuokrarästejä juuri kannata oikeusteitse hakea. Toisaalta oikeusprosessi on tärkeä, jotta vuokrien laiminlyönnistä saadaan rekisteriin merkintä, Koro-Kanerva pohtii.