Pahimmat pelot pandemian vaikutuksista yritysten liiketoimintaan eivät ole toteutuneet. Myynti ei hiipunut räjähdysmäisesti, pelättyä konkurssiaaltoa ei tullut. Muutosvauhti on kuitenkin ollut kovempaa kuin kukaan osasi odottaa, toteaa Lowellin toimitusjohtaja Juho Ylinen.
Yritysten on ollut hankala ennustaa erityisesti liiketoiminnan ja asiakkaiden maksukyvyn kehitystä. Ajantasaisen tiedon rooli luotonhallinnassa korostuu entisestään.
– Esimerkiksi asiakasyritysten aikaisempi maksukäyttäytyminen ei koronan iskiessä välttämättä taannut mitään tulevasta maksukäyttäytymisestä, Ylinen havainnollistaa.
Yritysten maksukyvyssä suuria eroja
Isossa kuvassa yritysten maksukyvyssä ei koronan aikana tapahtunut merkittävää muutosta ja yritysten velkamäärät pysyivät hallinnassa. Tämä ilmenee myös juuri julkaistusta Lowell Analyysistä. Kun yritysten maksukykyä tarkastellaan pintaa syvemmältä, on kuitenkin nähtävissä polarisoitumista.
– Maksukyvyssä on isoja eroja toimialojen välillä, mutta myös yksittäisten toimialojen sisällä, Ylinen sanoo.
Yritykset tarvitsevat kohdennettua ja ajantasaista tietoa asiakaskunnastaan ja sen maksukäyttäytymisestä.
Esimerkiksi majoitusalalla perintään siirretyistä laskuista maksettiin vielä vuonna 2018 kahdeksan kymmenestä, kun koronavuonna 2020 niistä maksettiin vain puolet. Myös kiinteistöalalla saatavia maksettiin 15 prosenttia heikommin vuonna 2020 kuin vastaavaan aikaan vuonna 2018.
Rakennusalan maksukyky puolestaan parantui tuntuvasti: vuonna 2020 saatavia maksettiin yli puolet paremmin kuin vuonna 2018.
– Polarisoituneessa tilanteessa tieto yksittäisistä toimialoista ei riitä, vaan yritykset tarvitsevat kohdennettua ja ajantasaista tietoa asiakaskunnastaan sekä sen maksukäyttäytymisestä, Ylinen tähdentää.
Muutokset maksukyvyssä parhaiten esiin ajantasaisella tiedolla
Pandemia herätti monet yritykset huomaamaan, että asiakasyritysten maksukäyttäytyminen voi muuttua nopeasti yrityksestä itsestään riippumattomista syistä. Yritysten täytyy paitsi tuntea asiakkaansa hyvin, myös olla valmiita tarvittaessa reagoimaan nopeasti.
Toisaalta maksuvaikeudet, maksukyvyttömyys tai varsinkaan konkurssi ei yleensä tule yllätyksenä. Konkurssiin ajautuneiden yritysten maksuvaikeudet näkyvät keskimäärin jo noin 180 arkipäivää ennen ensimmäistä julkista maksuhäiriömerkintää.
Päätökset maksukykymuutoksiin reagoimisesta täytyykin perustaa mahdollisimman ajantasaiseen ja kattavaan tietoon.
– Liian nopeita peliliikkeitä ei kannata tehdä, esimerkiksi lopettaa myyntiä asiakkaalle kokonaan. Pahimmassa tapauksessa yritys menettää hyvän asiakkaan ja asiakkaan tilanne heikentyy edelleen, kun tämä ei saa enää toiminnalleen kriittistä tuotetta tai palvelua.