Kun henkilö menehtyy, hänelle jää usein ainakin pieniä maksuja rästiin. Sähkö- ja puhelinlaskut juoksevat myös usein yhä taustalla. Monella on lisäksi merkittäviäkin velkoja, kuten asuntolainaa.
Nyrkkisääntönä on, ettei kuolema lakkauta sopimus- ja velkasuhteita. Sopimusten päättäminen edellyttää aktiivisia toimia kuolinpesän osakkailta. Velkasuhteiden päättäminen tapahtuu maksamalla velat kuolinpesän varoista ennen perinnönjakoa tai ilmoittamalla velkojille pesän varattomuus.
Mitä veloille tapahtuu, kun velallinen kuolee?
Käytännössä laskujen maksusta vastaavat kuolinpesän osakkaat. Kuolinpesä on taloudellinen kokonaisuus, joka muodostuu kuolleen henkilön varoista ja veloista, ja kuolinpesän osakkaat hallinnoivat sitä.
Velat tulee maksaa kuolinpesän varoista. Velkoja voi velallisen kuolemasta huolimatta turvautua kaikkiin niihin perintäkeinoihin, jotka olivat hänen käytettävissään velallisen eläessä, ja vaatia saataviaan kuolinpesän varallisuudesta.
Yritys saa tiedon velallisen kuolemasta yleensä joko kuolinpesän osakkaalta tai väestötietojärjestelmästä. Silloin lähetetään tavallisesti maksumuistutus, jonka myötä varmistetaan, että osakkaat saavat tiedon saatavan olemassaolosta.
Tarvittaessa kuolinpesän osakkaille voi lähettää myös maksuvaatimuksen. Kuolinpesän osakkaat selviävät perukirjasta, jonka voi tilata veroviranomaiselta. Jos perukirjaa ei ole toimitettu verottajalle, osakkaat on mahdollista saada selville tilaamalla sukuselvitys.
Yleensä kuolinpesän osakkaalla ei ole henkilökohtaista vastuuta edesmenneen veloista.
Maksaako kuolinpesän osakas velkoja omista rahoistaan?
Yleensä kuolinpesän osakkaalla ei ole henkilökohtaista vastuuta edesmenneen veloista, vaan suoritukset tehdään vainajalta jääneestä varallisuudesta.
Jos kuolinpesän varat eivät riitä kaikkien velkojen maksamiseen, velkojalla on oikeus saada kuolinpesän varoista niin kutsuttu jako-osuus, eli suhteellinen osuus kuolinpesän veloista. Jako-osuudet määritetään kaikille velkojille, ja velat maksetaan kuolinpesän varallisuudesta niiden mukaisesti.
Kuolinpesän varallisuutta selvitettäessä ja maksusuorituksia vaadittaessa on hyvä tietää, että velkojien oikeudet toteutetaan ensin, lesken ja perillisten oikeudet vasta sen jälkeen.
Entä jos kuolinpesän velat ovat sen varoja suuremmat?
Velkoja voi laskea ja vaatia hänelle kuuluvan jako-osuuden kuolinpesän varoista. Jako-osuuden laskemista varten on selvitettävä, mitä muita velkoja pesään kuuluu, jotta selviää velkojen maksujärjestys. Velat ja varallisuus selviävät perukirjasta.
Kuolinpesän varoista katetaan ensin pesän selvittämisestä aiheutuneet velat, sen jälkeen vainajalta jääneet velat ja viimeiseksi niin sanotut muut pesän velat. Oman saatavan luonne vaikuttaa siis jako-osuuteen. Jos saatava on pesänselvitysvelkaa, se maksetaan varoista ensin. Mikäli se on vainajan velkaa, jako-osuuden voi laskea vasta, kun varoista on ensin katettu pesänselvitysvelat ja mahdolliset vakuudelliset saatavat.
Jos kuolinpesän osakkaat eivät maksa vaadittua jako-osuutta, velkoja voi tilanteesta riippuen hakea saatavalleen ulosoton mahdollistavan tuomion tai hakea käräjäoikeudesta pesänselvittäjän määräämistä.
Muista nämä kuolinpesistä
- Henkilön kuolema ei lakkauta velka- tai sopimussuhdetta.
- Maksut suoritetaan kuolinpesän varallisuudesta ennen perinnönjakoa.
- Osakkaan henkilökohtainen vastuu vainajan veloista on poikkeus.
- Osakas vastaa kuolinpesän lukuun tekemästään velasta.
- Jos kuolinpesällä on velkaa enemmän kuin varoja, velat maksetaan tässä järjestyksessä:
- pesänselvitysvelat,
- vainajan velat,
- muut
