Koronapandemia on koetellut yritysten resilienssiä jo reilun vuoden ajan. Koronan uskotaan vaikuttavan yritysten väliseen liiketoimintaan hitaammin ja pidempien vaikutusketjujen seurauksena.
Erityisesti korona on iskenyt kuluttajamarkkinoille. Vaikutukset B2B-yrityksiin ovat puolestaan olleet maltillisempia, toteaa Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Centre for Collaborative Research -yksikön (CCR) johtaja Antti Saurama. Sauraman tutkimusryhmä on seurannut poikkeusolojen vaikutuksia yritysten välisillä markkinoilla toimiviin yrityksiin viime keväästä lähtien.
– Myös B2B-yrityksissä on epävarmuutta tulevasta, mutta muutokset eivät ole yhtä äkillisiä kuin kuluttajaliiketoiminnassa, jossa joudutaan reagoimaan nopeasti esimerkiksi viranomaisrajoituksiin. Rajoitukset eivät ole juurikaan kohdistuneet B2B-yrityksiin, vaan toiminta on saanut rullata suhteellisen vapaasti.
Sauraman mukaan koronan vaikutukset näkyvät B2B-yrityksissä hitaammin, usein monimutkaisten, kansainvälisten vaikutusketjujen seurauksena. Siksi niitä on myös vaikeampi ennustaa. Porvoolaisen metallipajan toimintaan korona vaikuttaa epäsuoremmin kuin halikkolaiseen parturikampaamoon.
Koronan vaikutukset näkyvät B2B-yrityksissä hitaammin ja epäsuoremmin.
Esimerkiksi projektimaisessa liiketoiminnassa syklit ovat hyvin erilaisia kuin volyymituotteiden tai -palveluiden myynnissä. Yrityksillä saattaa olla projektisopimuksia, joiden pituus on vaikkapa kaksikin vuotta.
– Sovittuja projekteja ei laiteta hyllylle tuosta vain, vaan ne saatetaan viedä loppuun asti vaikeissakin olosuhteissa. Vaikutukset ovat silloin hyvin erilaisia verrattuna esimerkiksi lounasravintolaan, jonka toiminta on jokaisen yksittäisen kuluttajan yksittäisestä päätöksestä kiinni, Saurama havainnollistaa
Viranomaisrajoitukset eivät ole kohdistuneet suoraan B2B-yrityksiin, vaan niiden toiminta on saanut rullata suhteellisen vapaasti, toteaa Turun yliopiston kauppakorkeakoulun CCR -yksikön johtaja Antti Saurama.
Haastavimmat ajat vasta edessä?
Vaikka koronakriisin vaikutukset yritysten välisiin markkinoihin ovat olleet toistaiseksi melko hillittyjä, Saurama arvioi, että tietyillä toimialoilla kuoppia voi edelleenkin olla edessä. Osa B2B-yrityksistä on edelleen epävarmoja, kuinka korona tulee niihin vaikuttamaan.
Esimerkiksi rakennusalan liikevaihdossa poikkeusolot eivät pitkään näkyneet. Notkahdus saattaa kuitenkin tänä vuonna olla viime vuotta isompi, sillä esimerkiksi uusien rakennuslupien kehitys on ollut laskevaa.
Osa B2B-yrityksistä on edelleen epävarmoja, kuinka korona tulee niihin vaikuttamaan.
– Teollisuusaloista esimerkiksi meriteollisuudessa on tällä hetkellä epävarmuutta, joka liittyy matkustuksen avautumiseen ja matkustuskäyttäytymiseen sekä investointeihin. Ylipäätään erilaisia investointituotteita tuottavan teollisuussektorin tilannetta sanelevat pitkälti globaali talouskehitys ja sen toipuminen kriisistä. Osa kehityksestä on koronan seurausta, osa selittyy muilla tekijöillä. Juuri pandemian vaikutuksen yksilöiminen yritysten välisillä markkinoilla on haastavaa.
Koronakriisi näkyy erityisesti kansainvälistä liiketoimintaa tekevissä B2B-yrityksissä, joiden toiminta edellyttää fyysistä läsnäoloa markkinoilla ja asiakkaan kotikentällä. Monissa suomalaisillekin yrityksille tärkeissä vientimaissa luottamusta liikekumppaniin rakennetaan tapaamalla kasvotusten.
– Useissa yrityksissä ensikontaktointi sujuu hyvin digimaailmassa, mutta harvalla on valmiuksia tehdä varsinaista kauppaa ja sopimuksia, jos ei olla koskaan tavattu fyysisesti.
Monet kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset ovatkin joutuneet laittamaan suunnitelmat toistaiseksi jäihin.
– Viennin haasteet ovat Suomen kansantaloudenkin näkökulmasta merkittävä asia, sillä viennin merkitys taloudelle on suuri.
Todellinen riskienhallinnan testi
CCR:n tutkimusryhmä on seurannut poikkeusolojen vaikutusta nimenomaan pk-yrityksiin, joiden riskienhallinta ei Sauraman mukaan ole aina yhtä kokonaisvaltaista ja systemaattista kuin suurten yritysten. Pk-yritysten haasteet voivat kuitenkin heijastua myös isojen yritysten toimintaan.
Pk-yritysten haasteet voivat heijastua myös isojen yritysten toimintaan.
– Suomessakin on korostettu sitä, että pk-yritykset on pidettävä pystyssä, jotta verkostojen valmiudet toimia säilyvät kunnes kriisi on ohi. Jos pk-sektorilla tulee konkursseja, myös isot yritykset, joiden toimittajia nämä pk-yritykset ovat, joutuvat etsimään vaihtoehtoisia toimituskanavia ja jopa siirtämään hankintaa pysyvästi ulkomaille.
Monelle yritykselle korona-aika on ollut todellinen riskienhallinnan testi. Jo nyt on nähty esimerkkejä, joissa toimitusketjujen ongelmat ovat vaikuttaneet isojen yritysten valmistukseen. Esimerkiksi hetkellinen pula elektroniikkakomponenteista on aiheuttanut harmia useissa isoissa yrityksissä.
– Lopputuotteen kokoonpaneminen on usein verkostomaisen prosessin tulos, ja yhdenkin palasen muuttuminen pysäyttää koko tuotannon, Saurama sanoo.
Tällä hetkellä B2B-yritykset ovat Sauraman mukaan odottavissa ja optimistisissa tunnelmissa. Odotuksia on ladattu erityisesti syksyyn 2021, jolloin koronatilanne on toivon mukaan saatu rokotteilla hallintaan.
– Yrityksissä toki tiedostetaan, että ennen syksyä matkalla voi olla vielä monta kuoppaa. Jos suurempaa takapakkia ei tule, ainakin seurantatutkimuksessamme mukana olevista yrityksistä moni uskoo, että toiminta lähtee syksyllä 2021 etenemään erittäin positiivisissa merkeissä.
