Erityisen nopeaa on ollut kotitalouksien velan kasvu suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste on noussut 128 prosenttiin, kun se vielä kaksi vuosikymmentä sitten oli 60 prosenttia.
Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi sanoo, että luottoistumista selittää pitkälti suomalainen käytäntö hankkia omistusasunto ja rahoittaa se lainarahalla. Kaksi kolmasosaa kotitalouksien yhteensä noin 150 miljardin euron velkamäärästä on edelleen perinteistä asuntovelkaa.
”Asuntojen hinnat ovat nousseet viime vuosina, minkä vuoksi lainasummatkin ovat kasvaneet. Lainojen kysyntää on vauhdittanut myös ennätysmäisen alhainen korkotaso”, Kalmi selvittää.
Luottoistuminen tukee talouskasvua
Kalmi huomauttaa, että luotot ovat osa toimivaa markkinataloutta. Yrityksiä ne auttavat tekemään kasvuun tarvittavia investointeja, ja perheet parantavat niiden avulla elinolojaan, vaikkapa muuttavat isompaan asuntoon.
”Esimerkiksi asuntovelka on monella tapaa hyvää velkaa. Se lisää säästämistä ja varallisuuden kartuttamista”, Kalmi huomauttaa.
Kotitalouksien velkaantuneisuusaste on Suomessa edelleen maltillinen suhteessa muihin Pohjoismaihin. Eurostatin tilastojen mukaan Ruotsissa velkaantumisaste on 187 prosenttia, Norjassa 215 prosenttia ja Tanskassa peräti 298 prosenttia.
”Kokonaisuutena velkaantuneisuus on Suomessa hallinnassa. Esimerkiksi asuntomarkkinoilla ei ole tällä hetkellä nähtävissä kuplaa, jonka puhkeaminen uhkaisi ajaa asuntovelalliset ahdinkoon”, Kalmi sanoo.
Luottoyhteiskunnassa palveluita ja tavaroita hankitaan luotolla yhä useammin.
Velkaantuneisuuden riskit tiedostettava
Luottoistumiseen liittyy kuitenkin piirteitä, joista viranomaiset ovat ilmaisseet huolensa. Finanssivalvonta on varoittanut muun muassa asuntoluottoja nopeammin kasvavien taloyhtiölainojen riskeistä.
Niiden avulla uuteen kotiin pääsee maksamalla vain pienen osan asunnon velattomasta hinnasta. Loppuosa maksetaan takaisin yhtiölainana lyhennysvapaiden vuosien jälkeen. Tämä voi hämärtää käsitystä lainataakan kokonaismäärästä.
Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila huomauttaa, että luottoistumisesta tulee ongelma, jos velanottoon liittyviä riskejä ei tiedosteta.
”Esimerkiksi perheen tulisi varautua siihen, että lainoista pystytään selviämään korkojen noustessa tai työttömyyden kaltaisissa yllättävissä tilanteissa. Näitä asioita arvioidaan myös pankeissa tarkasti ennen lainapäätöstä”, Mattila sanoo.
Mattilan mielestä on tärkeää vahvistaa kansalaisten taloustaitoja koulusta lähtien, jotta tietoisuus oman maksukyvyn hahmottamisesta ja velan riskeistä paranee.
”Myös luottoja tarjoavien tahojen on kerrottava tuotteistaan ymmärrettävästi. Esimerkiksi taloyhtiölainoissa on oleellista kertoa selkeästi lainanhoitokulujen kehittymisestä lyhennysvapaiden vuosien jälkeen.”
Avuksi positiivinen luottorekisteri?
Runsas kymmenesosa kotitalouksien veloista on vakuudettomia kulutusluottoja. Niiden määrä on kasvanut viime vuosina kaikkein nopeimmin suhteessa muihin velkamuotoihin.
Panu Kalmi on huolissaan eriytymisestä. Suurin osa suomalaisista hoitaa velkansa, mutta korkeakorkoiset kulutusluotot keskittyvät kuluttajille, joilla on oman talouden hallinnan ohella elämässään muitakin ongelmia.
”Kierre voi johtaa velkataakan kasaantumiseen ja maksuhäiriömerkintöihin, jotka vaikeuttavat monilla tavoin elämää, esimerkiksi vuokra-asunnon tai puhelinliittymän saamista.”
Kalmin mukaan kuluttajien talouden romahtaminen voi vaikuttaa kielteisesti koko kansantalouteen, jos maksuvaikeuksiin joutuneet perheet supistavat kulutustaan. Myös sosiaaliset ongelmat kärjistyvät.
Viranomaiset ja poliitikot miettivät nyt keinoja tilanteen korjaamiseksi. Ratkaisuksi on muun muassa esitetty, että pikaluottoja myöntävien yhtiöiden valvonta siirretään Finanssivalvonnalle ja niiden aggressiivista mainontaa rajoitetaan.
Lisäksi esillä on ollut luotonottajan maksuvaran arviointia helpottava positiivinen luottorekisteri. Siihen merkittäisiin kaikki yksityishenkilön lainat, jolloin luottojen myöntäjät voisivat tarkistaa asiakkaan tilanteen ennen luottopäätöstä. Myös Lowell kannattaa positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa.
Yritysten varauduttava uuteen sääntelyyn
Veli-Matti Mattilan mielestä yritysten on hyvä ottaa huomioon, että Suomessa otetaan todennäköisesti käyttöön uusia keinoja, joilla kuluttajien luotonsaantia säännellään nykyistä tiukemmin.
”Se voi vaikuttaa esimerkiksi sellaisiin kaupankäynnin muotoihin, joissa tuote tai palvelu hankitaan luotolla ja asiakas maksaa sen erissä.”
Mattila uskoo, että luottoistuminen ja velkaantuneisuus lisääntyvät yhteiskunnassa tulevina vuosina. Velan määrän kasvuvauhti saattaa tosin hidastua nykyisestä, jos talouden yleinen vauhti hiljenee.
”Yrityksille luottoistumisen eteneminen saattaa tarkoittaa, että niillä on entistä enemmän asiakkaita, jotka eivät pysty hallitsemaan luottojaan. Riskien hallinta edellyttää, että asiakkaan maksukykyä arvioidaan entistä huolellisemmin. Tässä on hyödynnettävä kaikkia tietoja, joita hänen tuloistaan ja veloistaan on käytettävissä”, Mattila sanoo.
