Luottamus, läpinäkyvyys, autonomia, vastuu, työkyvyn tuki. Mehiläisen työpsykologi Henriikka Harmovaara listaa viisi itsenäisen työn ainesosaa. Harmovaaran mukaan etäjohtaminen on ensisijaisesti itseohjautuvan työn tukemista.
– Itseohjautuvan työn johtamisessa korostuvat valvonnan ja kontrollin sijaan tavoitteiden asettaminen ja seuranta. Ihmisten odotetaan tekevän työtään koskevia päätöksiä entistä itsenäisemmin, ja siinä tuetaan.
Suomessa etätyön tekemiselle on Lowellin HR-johtajan Eija Häyrisen mukaan hyvät edellytykset, sillä yhteiskunta ja työelämä perustuvat luottamukseen.
Viimeistään nyt organisaatioissa olisi kiinnitettävä huomiota etäjohtamisen käytänteisiin ja oman etätyökulttuurin luomiseen. Etätyö on entistä pysyvämpi osa työelämää, eikä siihen voi suhtautua enää poikkeustilana.
– Etäjohtaminen on yksi johtajuuden kompetenssi muiden joukossa, ja moni johtaja ja esihenkilö onkin edellisten puolentoista vuoden aikana saanut siihen hyvän käytännön koulutuksen, Häyrinen sanoo.
Luottamusta tarvitaan hyväksi pohjaksi
Jokaisen työntekijän on tärkeää tietää, mitä yrityksessä tapahtuu, miten omasta työstään voi saada palautetta ja mistä saa tukea työkyvyn ongelmiin. Hyvä etäjohtaja pitää huolen, että tieto on saatavilla.
Sekä Harmovaara että Häyrinen nostavat hyvän työkulttuurin perustaksi psykologisen turvallisuuden. Jotta työntekijän kykenee tekemään muuttuvassa työympäristössä parhaansa, hänellä täytyy olla tunne, että hän voi olla oma itsensä ja tuoda mielipiteensä ja ideansa esiin.
Hyvä etäjohtaja pitää huolen, että tieto on saatavilla.
Etätyössä turvallisen ympäristön luominen voi tuntua haastavalta: miten rakentaa luottamusta ja olla läsnä, kun kollegoiden kanssa on tekemisissä ruudun välityksellä?
Jokainen voi löytää johtamisen tavoistaan uusia puolia ja oivalluttaa itseään, sanoo Mehiläisen työpsykologi Henriikka Harmovaara. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää
– Kun ilmeet, eleet ja muu sanaton kieli jäävät ruudun varaan, hyvän viestinnän ylläpitäminen vaatii erityistä aktiivisuutta. Etäjohtajan täytyy miettiä sekä suunnitella viestinnän ja kanssakäynnin uusia muotoja ja varata tälle työlle aikaa, Häyrinen neuvoo.
Miten rakentaa luottamusta ja olla läsnä, kun kollegoiden kanssa on tekemisissä vain ruudun välityksellä?
Etätyössä on helppo eristäytyä ja jäädä yksin huoliensa kanssa. Siksi Harmovaara peräänkuuluttaa työpaikoille lisää tunteista puhumista.
– Etäjohtajan täytyy rohkaista työntekijöitä puhumaan peloistaan ja huolistaan, jotta ne voidaan ratkaista.
Poikkeusajan etäjohtaminen on muutosjohtamista
Poikkeusajan etäjohtaminen eroaa Hahmovaaran mukaan tavallisesta etäjohtamisesta siinä, että epävarmana aikana ihmiset tarvitsevat tavallista enemmän jatkuvuuden ja pysyvyyden kokemuksia. Hän vertaa poikkeusajan etäjohtamista minkä tahansa ison muutoksen johtamiseen.
– Muutoksessa esihenkilön on konkretisoitava tiimille, mihin he voivat vaikuttaa juuri nyt. Huomio laitetaan perustehtävään ja työn jatkuvuuteen, eli asioihin, jotka ovat sillä hetkellä omissa käsissä. Tukea tarvitaan töiden priorisointiin ja esimerkiksi aikataulujen realistisuuteen.
Epävarmana aikana ihmiset tarvitsevat tavallista enemmän jatkuvuuden ja pysyvyyden kokemusta.
Moni työntekijä on puolentoista vuoden poikkeuksellisena aikana tottunut entistä itsenäisempään työskentelyyn. Kun tilanne hiljalleen normalisoituu, esihenkilöiden olisi hyvä miettiä yhdessä tiimien kanssa, millaisena työn arki jatkuu. Häyrinen painottaa, että johtajalta tarvitaan avointa viestintää ja vahvaa suunnannäyttämistä.
– Johtajan täytyy osata viestiä uusista pelisäännöistä selkeästi, kun suunnataan poikkeusajasta uuteen normaaliin ja hybridityön malliin. On käytävä läpi, miten ja milloin ollaan toimistolla tai etänä ja kuinka suhtaudutaan työmatkustamiseen.
Harmovaara muistuttaa, että työn murroksessa on myös muistettava huomioida työntekijöiden yksilölliset tarpeet. Ne selviävät vain keskustelemalla.
– Esihenkilöillä on hyvä paikka ottaa niin sanottu välitilinteko, eli keskustelu siitä, millainen itseohjautumisen tapa kullekin sopii.
Sekä Häyrinen että Harmovaara ovat yhtä mieltä siitä, että poikkeusaika on lopulta sysännyt työelämää kohti parempaa. Etätyöstä on tullut yleisesti hyväksyttyä, mikä helpottaa työn sovittamista muuhun elämään ja voi parantaa työntekijöiden hyvinvointia.
– Kriisissäkin on hopeareunukset, ja tästä ajasta voidaan ottaa hyvät puolet pysyvään käyttöön. Jokainen voi löytää omista johtamisen tavoistaan uusia puolia ja oivalluttaa itseään, Harmovaara kannustaa.
– Uskon, että tulevaisuudessa työnantajat hakevat sellaisia johtajia ja esihenkilöitä, joilla on kokemusta uuden, monipaikkaisen työn johtamisesta, Häyrinen lisää.
