Ylivelkaantuminen on laaja, läpi 2000-luvun kasvanut ilmiö, joka poikkileikkaa koko suomalaisen yhteiskunnan. Noin 366 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Ulosottovelallisia on noin 570 000, joista suurin osa on luonnollisia henkilöitä. Vuonna 2022 toimitettujen häätöjen määrä kasvoi edellisvuodesta 13 prosenttia.
Verohallinnossa havahduttiin miettimään, miten ylivelkaantuminen ja talousvaikeuksien kasvaminen voitaisiin pysäyttää saattamalla erilaisia toimijoita yhteen. Verohallinto alkoi kartoittaa, mitkä tahot ovat tekemisissä ylivelkaantuneiden kanssa ja saisiko uudenlainen lähestymistapa ylivelkaantumisen pysäyttämiseen vastakaikua.
– Ylivelkaantuneisuus ei kuulu kenenkään yhden toimijan vastuulle, vaan se on kaikkien asia. Meidän pitää puhaltaa yhteen hiileen, jotta parannamme tilannetta, muistamme kehitystyössä ihmiskeskeisyyden ja ajattelemme asioita oman organisaation näkökulmaa laajemmin, kertoo Verohallinnon kehittämisen asiantuntija Maria Vuorensola.
Kartoittajan rooli oli Verohallinnolle luonnollinen, sillä kaikki Suomen kansalaiset ovat sen asiakkaita. Lisäksi Verohallinnossa rakennetaan parhaillaan positiivista luottotietorekisteriä, joka kokoaa yhteen tiedot yksityishenkilöiden luotoista ja tuloista. Rekisterin on tarkoitus ehkäistä juuri kotitalouksien ylivelkaantumista.
Ekosysteemityö on uudenlainen kehittämisen menetelmä. Verohallinnon Maria Vuorensolan mukaan ylivelkaantuneisuuden ekosysteemi tutkii, voisiko työskentelytapa tarjota ratkaisuja myös ylivelkaantumiseen.
Ekosysteemityö ravistelee pois perinteisistä siiloista
Työ ylivelkaantumista vastaan ei ole uutta, sillä eri toimijat ovat tahoillaan työskennelleet sen parissa jo pitkään. Erityisesti julkishallinnolle uutta on sen sijaan ekosysteemiajattelu. Se saattaa erilaisia tahoja yhteen saman ilmiön äärelle.
– Yritämme ravistella pois perinteisistä siiloista ja tehdä yhteistyötä yksityisen puolen, eri hallinnonalojen ja järjestöpuolen kanssa. Ekosysteemityö on uudenlainen kehittämisen menetelmä, ja haluamme tutkia, voisiko se tarjota ratkaisuja ylivelkaantumisen pysäyttämiseen.
Keväällä 2022 Verohallinto alkoi koota ylivelkaantuneisuuden ekosysteemiä, joka pyrkii vähentämään ylivelkaantumista ja parantamaan taloudellista hyvinvointia. Työn yksi tavoite on tunnistaa, keitä ylivelkaantuneet ovat, ja kohdentaa eri toimijoiden palveluita heille oikea-aikaisesti.
– Emme puhu projektista tai hankkeesta, jolla on alku ja loppu, vaan tuomme saman ilmiön tai ongelman äärellä olevia toimijoita yhteen ja mietimme yhdessä, mitä voimme tehdä asialle, Vuorensola kertoo.
Tuomme saman ilmiön tai ongelman äärellä olevia toimijoita yhteen ja mietimme yhdessä, mitä voimme tehdä asialle.
Ekosysteemissä on toimijoita asiakasrajapinnan palveluntarjoajista tilastointiin, tutkimukseen ja lainsäädäntöön. Tällä hetkellä mukana on parikymmentä tahoa, kuten Suomen Pankki, oikeusministeriö, Kela, MIELI ry, Takuusäätiö, Tilastokeskus, Ulosottolaitos ja Lowell. Ovet ovat Vuorensolan mukaan auki kaikille toimijoille, joita teema puhuttelee.
Laajempaa yhteistyötä ylivelkaantumisen estämiseksi
Lowell on puhunut ylivelkaantumisen pysäyttämisen puolesta pitkään. Lowell antaa asiakaspalvelussaan neuvontaa ja ohjeistusta ylivelkaantuneille velkatilanteen ratkaisemiseksi sekä jakaa yleistä tietoutta maksuhäiriöistä esimerkiksi Maksumyöhässä.fi-sivustolla. Lowell on tuottanut myös yläkouluille ja toisen asteen oppilaitoksille ilmaisen opetusmateriaalin luotolla maksamisesta saattaakseen aikuistumisen kynnyksellä olevat nuoret varmemmalle pohjalle oman talouden hallinnan kanssa.
Lowell pyrkii myös kehittämään luottokyvyn arviointia, laskutusta ja perintää entistä toimivammaksi. Aktiivinen työ ylivelkaantumisen vähentämiseksi on Lowellin vastuullisuustekojen ydintä.
– Jakamalla tietoa ja tekemällä yhteistyötä voimme vaikuttaa enemmän kuin yksin. Kaikilla ekosysteemissä on sama tavoite, mutta lähestymme sitä omista näkökulmistamme, kertoo Lowellin liiketoiminnan kehityksen parissa työskentelevä Tero Almi.
Almi toivoo, että avoin, ennakkoluuloton ja ratkaisukeskeinen työskentely ekosysteemissä antaa nykyistä paremman mahdollisuuden ymmärtää ylivelkaantumista ilmiönä ja sitä kautta kehittämään konkreettisia työkaluja ylivelkaantumisen hillitsemiseksi.
Ekosysteemissä mukana on myös Ulosottolaitos, jonka alaisuudessa toimii uusi valtakunnallinen ennakoiva talousneuvonta. Neuvonta perustuu jo valmiiksi yhteistyöverkostolle, joka etsii keinoja torjua velkaantumista ja kasvattaa kansalaisten osaamista.
Ylivelkaantuneiden kanssa on nykyisellään tekemisissä lukuisia toimijoita yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta. Tahoillaan ylivelkaantuneita auttavat muun muassa Kela, hyvinvointialueiden sosiaalipalvelut, asumisneuvonta, Takuusäätiö, seurakuntien diakoniatyö sekä talous- ja velkaneuvonta. Ne toimivat kuitenkin erillään eikä palveluista tai vaihtoehdoista ole saatavilla kansalaisille ja ammattilaisille riittävän selkeää tietoa.
– Talousvaikeuksissa olevien palvelujärjestelmä on Suomessa todella pirstaleinen. Ekosysteemillä meillä on mahdollisuus ratkoa juuri pirstaleisuuteen liittyviä ongelmia, kertoo ennakoivan talousneuvonnan asiantuntija Anu Niilo-Rämä Ulosottolaitokselta.
Talousvaikeuksissa olevien palvelujärjestelmä on Suomessa todella pirstaleinen. Ekosysteemillä meillä on mahdollisuus ratkoa juuri pirstaleisuuteen liittyviä ongelmia.
Ennakoiva talousneuvonta on jo kokeillut talousneuvolaa, joka purkaa siiloutumista ja tarjoaa useiden eri ammattilaisten ohjausta ja neuvontaa samalla käynnillä, ilman ajanvarausta. Niilo-Rämä uskoo ekosysteemityön lisäävän tämänkaltaista yhteenpelaamista ja moniammatillista työtä.
– Jos yksityinen, julkinen ja kolmas sektori sekä vielä tutkijatkin saadaan mukaan ja ekosysteemin toiminnasta jatkuvaa, meillä on hieno mahdollisuus vaikuttaa isoihin asioihin, hän lisää.
Lapsiperheiden talousvaikeudet agendalla
Ekosysteemityössä on parhaillaan käynnissä asiakasymmärrysvaihe, jonka ensimmäiseksi kohderyhmäksi valittiin lapsiperheet. Kevään 2023 aikana kerrytetään ymmärrystä kohderyhmän tämänhetkisestä tilanteesta.
– Miksi lapsiperheet ylivelkaantuvat, minkälaisia syitä on taustalla, mitä lapsiperheille suunnattuja palveluita on tarjolla, kuinka helposti palveluiden piiriin pääsee, mikä kokemus lapsiperheillä ja heitä auttavilla palveluntarjoajilla on, Vuorensola listaa.
Kerätyn tiedon pohjalta muotoillaan kokeiluaihioita, joiden avulla testataan, miten ongelmia ratkotaan ketterästi. Myöhemmin syksyllä tarkastellaan saatuja kokemuksia ja mietitään kehitystyölle jatkoa.
– Tärkeintä ekosysteemityössä on se, että teemme päätökset yhdessä ja valitsemme suunnan, johon kaikki sitoutuvat, Vuorensola sanoo.
