– Toisaalta markkinataloudessa on aina muutoksia, heilahtelua, epävarmuutta ja ennustamisen vaikeutta, joten sikäli ne ovat normaaleja asioita, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ekonomisti Jouko Kangasniemi.
Erikoiseksi nykytilanteen tekee se, että lyhyelle ajanjaksolle on osunut ennennäkemättömän paljon voimakkaita kriisejä koronapandemiasta Venäjän hyökkäykseen sekä tapahtumista seuranneisiin tuotantokapeikkoihin ja hintojen nousuun. Kriisit kohtelevat eri tavalla eri yrityksiä ja toimialoja, joten myös niiden ennakointi ja niihin varautuminen vaihtelevat.
Kangasniemi listaa, mitä yritysten olisi syytä huomioida jatkossa, jotta tulevaa voi ennakoida myös poikkeuksellisina aikoina.
1. Opi menneistä tapahtumista
Jatkuvan muutoksen keskellä historiatietoon peilaaminen tuntuu kyseenalaiselta. Silti peräpeiliin katsomisesta voi olla hyötyä. Tieto auttaa nykyisen ja tulevan toiminnan uudelleenjärjestelyssä sekä muutokseen varautumisessa ja sopeutumisessa.
– Tietoa on tarjolla valtavasti. Hankalaa on sen suodattaminen ja oleellisen löytäminen. Isoille yrityksille tämä on parempien resurssien takia helpompaa, pienemmille yrityksille haastavampaa, Kangasniemi kertoo.
Täydellistä tietoa ei ole, joten päätökset on tehtävä parhaan saatavilla olevan tiedon mukaan.
Epävarmuutta pitää vaan sietää, se on olemassa eikä sille voi mitään.
– Taaksepäin katsottuna kaikki on hyvin selkeää. Epävarmuutta pitää vaan sietää, se on olemassa eikä sille voi mitään.
2. Seuraa suhdannevaihteluita
Kangasniemi työskentelee EK:n suhdannekyselyiden ja taloustilastojen parissa. Suhdannevaihteluiden seuraaminen nousee epävarmoina aikoina arvoonsa, ja ostopäällikköindekseihin sekä luottamusindikaattorikyselyihin kohdistuu suurta mielenkiintoa.
– Mediassakin seurataan näitä kovasti. Tänään julistetaan taantuma, huomenna se perutaan ja ylihuomenna on jälleen taantuma tulossa.
Yritysten kehitystä ja sopeutumista kansallisella tasolla sekä laajemminkin on mahdollista seurata niiden omien lähikuukausien arvioiden ja toteutumien avulla. Kangasniemen mukaan yritysten ja kansantalouksien toiminnan edellytys on tunnistaa vallitseva suhdannevaihe sekä se, onko vaihtelu normaalia suhdannevaihtelua vai onko tapahtumassa ehkä isompi muutos, josta tulee niin sanottu uusi normaali.
Esimerkiksi finanssikriisi romahdutti yritysten luottamuksen talouteen pitkäksi aikaa, kun taas koronakriisin vaikutus oli vain lyhytaikaiseksi jäänyt notkahdus. Sota ja hintojen nousu ovat vaikuttaneet merkittävästi kuluttajien luottamukseen, mutta huomattavasti vähemmän elinkeinoelämään.
Suhdannevaihtelujen seuraamisen lisäksi kuluttajien käyttäytyminen sekä muut ennakoivat indikaattorit ja mallinnukset antavat tärkeää tietoa tulevasta.
– Yritysten on tärkeä tunnistaa merkkejä tulevasta rakennemuutoksesta tai disruptiosta. Silloin kuluttaja- tai yritysryhmä muuttaa täysin käyttäytymistään ja vanha markkina katoaa alta.
Markkinataloudessa on aina muutoksia, heilahtelua, epävarmuutta ja ennustamisen vaikeutta, kertoo EK:n ekonomisti Jouko Kangasniemi.
3. Tunne nykytilaJotta tulevaa voidaan miettiä, pitää tuntea nykytila. Vaikka nykytilanteeseen reagoiminen ja varautuminen on ollut lyhyellä aikavälillä haastavaa, yritykset ovat pärjänneet sopeuttamalla toimintaansa. Tästä kertoo esimerkiksi se, ettei konkurssien määrä ole lähtenyt vaikeista vuosista huolimatta nousuun.
– Yritykset tuntevat hyvin oman sektorinsa ja seuraavat tarkkaan esimerkiksi kysyntää. Suuret mullistukset tulevat tietysti yllätyksenä kaikille.
Yritysten tulee olla jatkuvasti hereillä, pohtia omaa toimintaansa ja tarpeitansa. Vaihtoehtoisten toimintatapojen lisäksi on hyvä varata lisää puskuria heikommista ajoista selviämiseen. Myös aktiivinen viestintä ja nopea tiedonkulku kumppaneiden kanssa tuovat joustoa ja sujuvuutta toimintaan.
4. Mallinna tulevaisuuden skenaarioita
Kangasniemi mainitsee skenaariotyöskentelyn hyväksi keinoksi hallita tulevaisuuden riskejä ja reagoida heilahteluihin. Esimerkiksi kolmessa erilaisessa skenaariossa pohditaan monenlaisia lopputulemia ja mallinnetaan tulevaa.
Uusilta haasteilta ja riskitekijöiltä suojautuminen voi tarkoittaa myös sitä, että yritysten on hankittava uutta osaamista.
Pelkkä varautuminen ei riitä, vaan ongelmakohtia on ennakoitava.
– Esimerkiksi ilmasto-, ympäristö- ja energia-asiat aiheutavat uudenlaisia riskitekijöitä, jotka avaavat uuden ongelmakentän. Näitä tekijöitä on analysoitava laajasti. Pelkkä varautuminen ei riitä, vaan ongelmakohtia on ennakoitava.
5. Suunnittele lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
Kangasniemen mukaan ajat ovat harvoin vakaita kovin pitkään, joten vaihtelu on suurta nyt ja varmasti myös jatkossa. Seuraavan kriisin ennustaminen on vaikeaa, jopa mahdotonta.
– Kaksi ajavaa voimaa ovat nyt ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja vihreä siirtymä sekä digitalisaatio ja tekoäly, jotka ovat aiheuttaneet yrityksissä kovasti pohdistelua. Kysymykset ovat hankalia, mutta avaavat yrityksille mahdollisuuksia.
Yrityksissä kannattaakin tehdä suunnitelmia erilaisten tulevaisuusskenaarioiden varalle, tasapainoilla lyhyen ja pitkän aikavälin strategian välillä sekä tarkistaa pitkän aikavälin suunnitelmia aiempaa useammin. Kangasniemi muistuttaa tunnistamaan uudet tavat toimia.
– Se, mikä tuo nyt lisäarvoa, voi olla huomisen hygieniatekijä, sillä asiat arkipäiväistyvät. Vastuullisuus saattoi joskus tuoda lisäarvoa, nyt vastuullisuus on edellytys tulevaisuuden pitkäjänteiselle menestyksekkäälle liiketoiminnalle.
